Allut – assassorluni suliat eqqumiitsuliaralugit saqqummersitsineq
Julie Bach Nuummi amernik mersornissamut pikkorissarsimavoq, sapaatit akunnerini sisamani Kittani ammerinissamut piareersarnermut avittarnermullu ilikkarumalluni.
Julie Bach 1979-imi Nuummi inunngorpoq, sisamaannarnilli ukioqarluni ilaquttani Danmarkimut nuussimalluni. Kalaallit sanalugaasa akornanni alliartornermini ilisimalerpaa nunarsuarmi qeqertat anginersaanni alliartornini aallarteqqaarsimasoq, 2014-imilu angunni toqummat, pinngorfini paasisaqarfigerusuleraluttuinnarsimavaa.
Julie mutinut ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq, Aarhusimilu sullivimmini sanalunnernik suliaqartarluni. Pilersaarusiaminut atatillugu ”Allut” Nuummut Sisimiunullu paasisassarsiorluni angalavoq, angalanermini amernik mersornerup tunuliaqutai ammerinermi periutsit naqqaniit ingerlanneqartarneri ilisimasaqarfigilerpai.
Juliemut amermik mersornerinnaanngilaq, ammerissalluni suliassat puisip tikiunneqarneraniit mersortarfimmut eqqunneqarnera ilanngullugit suleqataaffigai.
Juliep paasisaasa ilagaat puisip amiisa suliarinissaanut piareersarnermini, suliassamut paasisaqaraluttuinnarnini. Aammali misigimavaa ammerinermini imminut ilikkagaqarfigaluni. Ammeritilluni immnut eqqarsaatigaaq, ilaquttariinnilu inissisimaffini aammalu angumminut toqoreersumut siuliminullu attuumassuteqarnini eqqarsaatersuutigai.
Sanaluttartut misilittakaminnik avitseqatigiissillugit workshoppi
Sulineq suliaanik kinguneqarput, ”Allut”-mi saqqummersitsigami, kulturit assigiinngitsuneersut saqqummersitsiffianni, sapangaaqqanik, atisanik, allapalaakkanik, qiperorlugit eqqumiitsulianik aammalu pappiaqqat atorlugit nipititeraluni eqqumiitsuliat pingasoqiusanik itissusilersorlugit suliat (tredimensionel kollage), kalaallit danskillu suliaat oqaatsimik ”Allut” nassuiaassisut.
Julie Bachip saniatigut peqataaput Najannguaq D. Lennert, Nikolaj Anguteq Kristensen Kalaallit Nunaanneersut, aammalu Mette Kocmick, Marie J. Engelsvold Qallunaat Nunaanneersut saqqummersitseqataapput.
Saqqummersitaq ”Allut” Aarhusimi Kalaallit Illuanni takutinneqareernikuuvoq, maannalu Ilulissani Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi 21. novemberip tungaanut saqqummersinneqarluni.
Pilersaarut ukunannga aningaasaliiffigineqarpoq Nunani Avannarleri Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Great Greenland, Aarhusip Kommunea, Aage og Johanne Louis Hansen Fonden, Statens Kunstfond, Ellen og Knud Dalhoff Larsens Fond aamma Augustinus Fonden.
Nutaarsiassat allat
Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput. Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq. Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni
NAPA siunnersortimik suliniutinullu aqutsisumik sulisussarsiorpoq (atorfik ataaseq)
Nunani avannarlernit issittumiillu kulturit arlallit ataatsimoorfianni sulinissat soqutigaajuk? Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni amerlanata nukittuujullutali suleqatigiippugut, suleqatitaartussaallutalu! Suliassatta pingaarnersaat tassaavoq, issittumut tunngassutillit nunani avannarlerni takuneqarlutillu naleqartinneqarnissaat – tamanna anguniarlugu arlalinnik iliuuseqartarpugut. Suliassatit ilaatigut tassaassapput, NAPA-p nammineerluni kulturikkut suliniutaanik suliniutinik aqutsinerit, sammisassaqartitsilluni pikialaartitsinerit, qinnuteqartunik siunnersuinerit aamma
ALLATTA! 4.0-mut ersinartulersaarlutit oqaluttuat oqaluttuariuk
Allalluni unammitsitsineq Allatta! maanna ukiami aallartilerpoq, unammisitsinermi inuusuttut atuakkiornermut ilippanaatiminnik sammisaqarsinnaapput. Tassani oqaluttuat ersinartulersaarutit sammineqassapput. NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip Kalaallit Atuakkiortut peqatigalugit allannermik unammisitsinermik ”Allatta!-“mik, qallunaatut ”Lad os skrive!” isumaqartumik unammisitsissapput. Unammisitsinermi inuusuttut 15-25-t akornanni ukiullit peqataasinnaapput. Kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit allattoqarsinnaavoq. Allatta!-mut qulequtaq pingaarneq
Qaanaamit Qaqortumut saqqummersitsineq: Atuakkiornermi inuusuttut nipaat oqaluttualiani ataatsimoortuni saqqummersinneqarput
Arfininngorpat Kalaallit Nunaanni atuakkialerinermi pisoq malugisarialimmik pisoqassaaq, NAPA-p suleqatit allat peqatigalugit, oqaluttualiat ataatsimoortut asseqanngilluinnartut iliuusissami Allatta! inuusuttunit piukkunnaatilinnit arfinilinnit allanneqarsimasut avammut saqqummersissammagit. Qaammatit arlallit tunniusimalluarlutik allareersut inuusuttut piginnaasaqarluartut qaqutigoortut nunatsinni atuakkialerinermut tunniussassaat ilanngullugit nuannaaqaluta ilisaritissavagut. Oqaluttualiat katersat taakku pinngorartitsinermut piginnaasaqarnerisa, oqaluttuallaqqinnerisa aamma pikkorinnerisa inerneraat, uagullu