Allut – assassorluni suliat eqqumiitsuliaralugit saqqummersitsineq
Julie Bach Nuummi amernik mersornissamut pikkorissarsimavoq, sapaatit akunnerini sisamani Kittani ammerinissamut piareersarnermut avittarnermullu ilikkarumalluni.
Julie Bach 1979-imi Nuummi inunngorpoq, sisamaannarnilli ukioqarluni ilaquttani Danmarkimut nuussimalluni. Kalaallit sanalugaasa akornanni alliartornermini ilisimalerpaa nunarsuarmi qeqertat anginersaanni alliartornini aallarteqqaarsimasoq, 2014-imilu angunni toqummat, pinngorfini paasisaqarfigerusuleraluttuinnarsimavaa.
Julie mutinut ilusilersuisartutut ilinniarsimavoq, Aarhusimilu sullivimmini sanalunnernik suliaqartarluni. Pilersaarusiaminut atatillugu ”Allut” Nuummut Sisimiunullu paasisassarsiorluni angalavoq, angalanermini amernik mersornerup tunuliaqutai ammerinermi periutsit naqqaniit ingerlanneqartarneri ilisimasaqarfigilerpai.
Juliemut amermik mersornerinnaanngilaq, ammerissalluni suliassat puisip tikiunneqarneraniit mersortarfimmut eqqunneqarnera ilanngullugit suleqataaffigai.
Juliep paasisaasa ilagaat puisip amiisa suliarinissaanut piareersarnermini, suliassamut paasisaqaraluttuinnarnini. Aammali misigimavaa ammerinermini imminut ilikkagaqarfigaluni. Ammeritilluni immnut eqqarsaatigaaq, ilaquttariinnilu inissisimaffini aammalu angumminut toqoreersumut siuliminullu attuumassuteqarnini eqqarsaatersuutigai.
Sanaluttartut misilittakaminnik avitseqatigiissillugit workshoppi
Sulineq suliaanik kinguneqarput, ”Allut”-mi saqqummersitsigami, kulturit assigiinngitsuneersut saqqummersitsiffianni, sapangaaqqanik, atisanik, allapalaakkanik, qiperorlugit eqqumiitsulianik aammalu pappiaqqat atorlugit nipititeraluni eqqumiitsuliat pingasoqiusanik itissusilersorlugit suliat (tredimensionel kollage), kalaallit danskillu suliaat oqaatsimik ”Allut” nassuiaassisut.
Julie Bachip saniatigut peqataaput Najannguaq D. Lennert, Nikolaj Anguteq Kristensen Kalaallit Nunaanneersut, aammalu Mette Kocmick, Marie J. Engelsvold Qallunaat Nunaanneersut saqqummersitseqataapput.
Saqqummersitaq ”Allut” Aarhusimi Kalaallit Illuanni takutinneqareernikuuvoq, maannalu Ilulissani Eqqumiitsulianut Katersugaasivimmi 21. novemberip tungaanut saqqummersinneqarluni.
Pilersaarut ukunannga aningaasaliiffigineqarpoq Nunani Avannarleri Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Great Greenland, Aarhusip Kommunea, Aage og Johanne Louis Hansen Fonden, Statens Kunstfond, Ellen og Knud Dalhoff Larsens Fond aamma Augustinus Fonden.
Nutaarsiassat allat
Indigenous Fashion Week Toronto 2022-mut qinnuteqaqqusineq
Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) ukiup tullissaanut sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani ilusilersuineq, eqqumiitsuliorneq il.il. pillugit sammisassaqartitsinissamut qinnuteqarnissamut ammaassipput. Nunap inooqqavi ilusilersuinermik, eqqumiitsuliornermik il.il. suliaqartut qinnuteqarnissaminnut kaammattorneqarput. Aamma kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik peqataanissamut qinnuteqarfigineqarsinnaavoq. Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) tassavoq ukioq allortarlugu nunat inoqqaavinit mutit, assassukkat aamma annoraaminernit
Nunatsinni agiartartut Nunat Avannarlermiut
Nunanit Avannarlernit agiartartut, Unison Strings nunatsinni workshoppertitsillutillu tusarnaartitsisarsimapput – NAPAp kulturimut tapiisarfianit taperneqarlutik. 2014-imiilli agiarnermik festivalip Unison Strings Festival – Greenland, ukiut tamaasa nunanit avannarlermiunit nipilersortartut kalaallit, savalimmiormiut, islandimiut qallunaallu agiarnermik ilinniartut aamma inuuniutigalugu agiartartut ulluni 10-ni Kalaallit Nunaanni sungiusarnertalimmut tusarnaartitsinertalimmullu festivalimut qaaqqusarpai. 2018-imi festivali
Kalaallit Nordjobbimut qinnuteqarsimasut marloriaatinngorput
NAPA-mit paasisitsiniaaneq sukumiisoq kinguneqarpoq Nordjobb tassaavoq inuusuttunut nunani avannarlerni najugalinnut Nunani Avannarlerni nunamut allamut aasaanerani ukiulluunniit ilaani suliartorsinnaanermut periarfissaq. Kalaallit Nunaannut inuusuttut suliartorlutik tikittartut ukiumut 80-90-it missaanniittarput. Kalaallit nunanut allanut suliartortartut taama amerlatiginngillat. Kalaallimmi qinnuteqartartut aggguaqatigiissillugu ukiumut 5-6-iusarput. NAPA ukioq manna angalatitaqarsimavoq, Nordisk Ministerrådip ataani
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Filmiliortarneq
Filmiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach Kalaallit Nunaanni filmiliortartut atugarisaat pillugit oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq tusarnaaruk isiginnaarulluunniit. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani filimiliortartoq ilitsersuisartorlu Pipaluk K. Jørgensen aamma filmiliortartoq Marc Fussing Rosbach oqaloqatigissavagut. Ilisarititsineq Nunatsinni filmiliornermik soqutigisallit