Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq ataatsimoorlunilu ineriartortitsineq siumut aqqutaavoq
Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi ineriartorneq, siuariartorneq aamma pigissaarneq suli ukkataraat. Immikkut tapiisarfikkut Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiviisa Issittumi Kalaallillu Nunaanni suliniutit ukiuni 30-ni aningaasaliiffigisarsimavai. Tapiisarfimmut qinnuteqarnissamut killiuvoq ulloq 15. februar.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP), Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat/NAPA-mit ingerlanneqartoq, suliniutinik inuiaqatigiinnk patajaallisaanermik ukkataqartunik tapiisarpoq. Taamaattumik NAPA-p ass ilinniarfiit, kommunit, katersugaasiviit aamma inuit ataasiakkaat tapiisarfiup siunertaanik piumasaqaataanillu atuaqqullugit kaammattorpai – qinnuteqaqqullugillu.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) Nunat Avannarliit akornanni suleqatigiinnerup ineriartortinneqqarnissaanut atorneqarsinnaavoq. Piumasaqaataavormi minnerpaamik nunat avannarlermiut pingasut suliniummi peqataasoqarnissaa. Siusinnerusukkut NAP-p ilaatigut MIO, meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissivik tapersiivigisimavaa, aamma Kujataani immap naqqani Ikait misissuiffigineqarnerat tapersiivigisimallugu.
NAPA-p pisortaa, Susanne Andreasen, oqarpoq: ”NAP-imut 2025-imi aatsaat taama amerlatigisunik qinnuteqarfigineqarpugut. Soqutiginninnerujussuup kinguneratut, ukioq kingulleq Nunani Avannarlerni suliniutinut assigiinngitsorujussuarnut patajaalluinnartunullu aningaasaliisimavugut. Neriuppugut 2026-mi taama soqutiginninneq annertutigiumaartoq. Suleqatigiinneq aamma ataatsimoorluni ineriartorneq pingaaruteqarput aamma Nunani Avannarlerni akornanni ataatsimuussusermut ataqqinninnermullu pisariaqarlutik.”
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqarnissamut killigaa ulloq 15. februar, aamma NAPA-mi siunnersorneqarsinnaavusi ilitsersorneqarlusilu.
Attavigiuk: Susanne Andreasen / susanne@napa.gl / 58 88 49
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat suua?
Tapiisarfiup siunertaraa Nunani Avannarlerni Ministerit Siunenrsuisartoqatigiivisa takorluugaasa piviusunngortinneqarnissaannut suleqataaneq. Nunat Avannarliit 2030-mi nunap immikkoortuini nunarsuarmi piujuartitsiffiunerpaallunilu peqataatitsinerpaajunissaa takorluugaavoq.
Taamaattumik Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiani nunat avannarliit aamma Issittormiuni Avannaamiunit-Avannaamiunut suleqatigiinnerisigut inuiaqatigiinnik akiuulluarsinnaasunik patajaatsunillu qulakkeerinninnissaq ukkatarineqarpoq.
Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat anguniagaa tassaavoq:
- Issittumi kinguaariit akornanni najukkani inuiaqatigiinnik orniginartunik aamma inooqatigiinnikkut attanneqarsinnaasunik ineriartortitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Najukkami inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermik aamma Issittumi aningaasaqarnikkut piujuartussamik siuariartornermik tapersersuineq
- Mingutsitsinngitsumik nukssiornermut allannguinermut siuarsaanermut aamma nunap immikkoortortaani atajuartussamik aningaasaqarnikkut kaaviiaartitsinermut toqqaannartumik tapersersuineq
- Nunat Avannarliit Issittumut Tapiissuteqartarfiat, Nutaarsiassat
- Assiliap allannertai: Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat 2026-mut 8,4 millionit missaat agguaatissavai. Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat (NAP) qinnuteqartoqarsinnaavoq suliniummi Nunat Avannarlermiut minnerpaamik pingasut peqataappata: Kalaallit Nunaat, Savalimmiut, Island, Danmark, Åland, Norge, Sverige aamma Finland. (Assiliisoq: Aningaaq Rosing Carlsen).
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi
Inuusuttut arfinillit Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitassatut toqqarneqarput
Arctic Winter Games 2026-mi kulturikkut aallartitat toqqarneqarput. Inuusuttut arfinillit uku Arctic Winter Gamesimi kulturikkut sammisassami nunarput sinnerlugu takutitsissapput: Nikku, Ayla, Simmujooq, Zoe, Uilu aamma Smilla. Oktobarip ingerlanerani toqqagaasut Nuummi katersuupput, siullermeerlutillu imminnut naapillutik ilitsersuisorlu Varna Marianne Nielsen naapillugu. Inuusuttut Varnalu 2026-mi februaarip tungaanut ataavartumik attaveqarumaarput,