Sivikitsumik, kisianni puigunaatsumik Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortaareersoq maanna ungasinngitsumi inuulluaqqusussanngorparput. Anne Mettep uatsinnik sullissisimanera pillugu qujamasulluta taamaaliussaagut.
Anne Mette Gangsøy NAPA-mi pisortatut Nunani Avannarlerni tamani issittormiut isiginnittariaasiannik qasusuilluni siuarsaasimavoq. Peqatigitillugu NAPA-p Kalaallit Nunaata sinnerani ilisimaneqarnerulernissaa sulissutigisimavaa. Kisianni Anne Mette kinaana?
– Aap, kinaavunga? Sorpassuarnik imaqarpunga. Niviarsianut inuusuttunut marlunnut anaanaavunga. Norgemi Vestlandimi inunngorlungalu peroriartorsimavunga. Aqutsisuuvunga inunnik eqqanniittoqarnissannik nuannarisalik, aamma inuuvunga ammasoq. Inuit nutaat naapinnissaat nuannaraara, nutaanillu ilikkagaqarnissara aamma nuannaralugu – assullu alapernaatsuullunga, oqarpoq Anne Mette.Katuami allaffipput isersimagukku imaluunniit allami Anne Mette naapissimagukku taava piumassuseqarnera malugisimassajunnarsivat. Piumassuseqarluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat anguniarsimavai. Aamma taama piumassuseqarluni NAPA kissalaartumik isumagisimallugu.
– Pisortaq illup iluani avataanilu assigiinngitsunik akisussaaffeqarpoq. Uanga pisortatut NAPA-p anguniakkaminik angusaqarnissa akisussaaffigaara, aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa anguniagaat sulissutigaarput. Tamatuma saniatigut inuit maani sulisut pitsaasumik sulinerminni avatangiiseqartilernissaat akisussaaffigaara. Aamma pisortatut piginnaasaq pitsaasoq tassaavoq kikkunnik tamanik oqaloqateqarsinnaaneq – kikkuugaluarpataluunniit.
Qangali sinnattoq kissaallu nutaaq
Anne Mette inuunini tamaat kulturi ilinniagaqarnerlu suliffigisimavai. Taakku aallaavigalugit NAPA-mi sulinermini meeqqat inuusuttullu immikkut ittumik qitiutilersimavai. Sooq NAPA Kalaallillu Nunaat toqqarsimavai? Sinnattoq aallartissutaavoq.– Norgemit Kalaallit Nunaannut angalanissara qangali sinnattorisimavara. Inuusuttuullungali Kalaallit Nunaat pillugu atuartarsimavunga. Siullermik angalanilikkersaarutit aamma pinngortitami misigisaasarsimasut pillugit atuartarsimavunga. Kingorna Märta Tikkanenip atuakkiaa ”Piniartorsuaq” atuarsimavara, taamanilu nalunngiinnarpara ullut arlaanni Kalaallit Nunaannukarumaarlunga. Inuit kulturiallu nammineq misigisariaqarsimavakka.
Anne Mette ukiut marluk NAPA-meereerluni juni 2022-p naanerani suliunnaassaaq. Qanorluunniit suliffik imaluunnit nuna nuannaritigigaluaraanni – ilaquttat pingaarnerusuaannarput.
– Siunissami sulerissanerlunga naluara. Nalunngilarali ilaquttakka ikinngutikkalu qanikkusullugit. Taava iluarinartitakka suliariinnassavakka – aamma nutaamik ilinniarfigisinnaasakka, Anne Mette naggasiivoq.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Aningaasaateqarfiit tapiissutillu pillugit unnuk paasissutissiineq
Atuagaqarniarlutit, filmiliarniarlutit, nipilersukkanik saqqummersitsiartorniarlutit allatigulluunniit angalaniarlutit takorluuisarpit? NAPA Nunafondenilu pingasunngornermi januaarip 22-ani Katuap inersuaaqqaani aningaasaateqarfiit tapiissutillu pillugit paasissutissiinermut qaaqqusipput. Unnuk paasissutissiineq nalunaaqutaq 19.00-miit 21.00-mut ingerlanneqassaaq, aningaasaateqarfiit assigiinngitsut naatsumik saqqummiussissapput. Facebook-ikkut Youtube-kullu toqqaarnartumik isiginnaarneqarsinnaavoq. Saqqummiisussat: NAPA, Aningaasaateqarfik – Den Grønlandske Fond, Tips- aamma lotto-mit aningaasaliissutit, Eqqumiitsuliornermut
NAPAmi Kulturimut Tapiisarfik 200.000 kr. tungaanut aningaasanik qinnuteqarfissaq kingusinnerpaamik qinnuteqarfigineqarsinnaavoq oktobarip 15-ianni
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Kulturimut Tapiisarfia qinnuteqaatinik amerlasuunik nuannersunik pisarpoq. Kisianni kulturilerinermi siunissaq piujuartoq pillugu suliniutinik qinnuteqartut amerlavallaanngillat. NAPA suliniutinik piujuartitsinermut immikkut sammisaqartunik ujartuivoq. 100.000-niit 200.000 kr. tungaanut NAPAp Kulturimut Tapiisarfimmut qinnuteqarnissaq oktoberip 15-ianni killeqarpoq. NAPA, Kulturimut Tapiisarfia nunarsuarput siunissaa ukkataralugu eqqumiitsuliornikkut kulturilerinikkullu
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
Maanna Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartoqarsinnaalerpoq
1. december Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa issittunut aningaasaateqarfia ammarpoq. Ulloq 13. januar NAPA Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu webinarertitsissaaq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut ukiumut qinnuteqarnissaq maanna ammarpoq. Qinnuteqartussat nutaat qinnuteqareersimasullu aningaasaliiffigineqarnissamut maanna nittartakkatsigut qinnuteqarsinnaalereerput. Qinnuteqarnissamut piffissaliussaavoq ulloq 15. februar 2023. Aamma ullorsiutinni ulloq 13. januar nal. 10.00