En stor gruppe af nordens unge

Nunat Avannarlermiut inuusuttai peqatigalugit weekend-camperneq

NUBF – Nordens Unge i Bæredygtige Fællesskaber – DUF, Dansk Ungdoms Fællesrådimit suliaavoq – Nunat avannarliit tamat inuusuttaasa patajaannerusumik imminnut ataqatigiilernissaannut siunertaqarluni pilersinneqartoq. NUBF 2020-mi ukiumoortumik inuusuttunik sungiusaatitsivoq, tassanilu nunat avannarlernit inuusuttut weekendimi imminnut naapeqatigiissimapput. Tassani sammisaqartitsinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarput, ilaatigut suliniutit pillugit allaaserinninnissamut sungiusarnerit aamma nunani avannarlerni ataatsimooqatigiinnerit pillugit paasititsiniaanerit ingerlanneqartarlutik – inuusuttut taamaalillutik nunat avannarlermioqatigiminnik attaveqarfigisartakkatik annertusarsinnaavaat. 

Ukioq manna ukiumut inuusuttunik sungiusaanerit pingajuat kingullerlu Utøyami, Norgemi ulluni 6. – 8. maj 2022 ingerlanneqassaaq. Sammisaqartitsinerup qulequtaraa: Nunat Avannarlermiut inuusuttaasa sungiusarneqarnerat 2022: Kalmar eqqarsaatigeqqiguk! 

Qinnuteqarnissamut piffissaq kingulleq tassaavoq 30. marts 2022. 

Inuusuutut sungiusarnerat tuluttut ingerlanneqassaaq, peqataanissarlu akeqanngilaq! 

Uani tamat oqartussaanerannut aammalu peqataatitsinermut tunngasut suleqataaffigissavatit.”Sammissassani pineqarput qanoq ilillutit peqataatitsinerit aqqutigalugit illit sumiiffinni ataatsimooqatigiinnernik  nukittorsaaqataasinnaanerit – aamma siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu – ataatsimut isigalugu tamat oqartussaaqataanerat.” Taama NUBF nittartakkamini allappoq manna inuusuttut sungiusarneqarnissaanut tunngatillugu. Uani annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit. 

Qulequtaq ”Kalmar eqqarsaatigeqqiguk”, nunat avannarlermiut peqatigiinneranneersuuvoq, ukioq 1400-kut missaanni Margrethe I-p katersuutsitsineranut tunngasuulluni: ”Kalmarunionen”. Peqatigiinneq ukiut 100-t missaanni atavoq. Maanna nunat avannarlermiut immikkuutitaarlutik namminersortunngorfigisimasaanni, maannalu nunat avannarliit  imminut nassaareqqinnissaannut piffissanngoqqippoq, aamma nunanilu avannarlerni suleqatigiinnerup eqqarsaatigeqqinnissaanut periarfissiisumik peqataatitsinermut, tamallu oqartussaaqataanerannut iluaqutaasussamik. 

Nunat Avannarlermiut inuusuttai peqatigalugit weekendterneq

Ukioq kingulleq inuusuttunik sungiusartitsinnerni sammisat ukusimappupt: Piujuartitsineq peqataatsitsinerillu, tassani Nunanit Avannarlernit tamaneersunit inuusuttut 50-t peqataasimapput. Tassani sammisassaq suliaqarfigerusutamik toqqaasoqarsimavoq. Kalaallit Nunaanniit peqataasut marluupput. Karen Olsen-Lyberth SORLAK-meersoq aamma Nina Tittussen SUKORSEQ-meersoq. Karenip toqqarsimavaa qulequttat piujuartitsineq peqataatitsinerlu sulissutiginiarlugit.

– Qinnuteqaasiornissamut ilikkagaqarpunga, nunanilu avannarlerni inuusuttut allat suleqatigisinnaasakka naapippakka. Ingammik Savalimmiormiut inuusuttaannik naapitsilluarpunga. Taakkulu peqatigiilluta inuusuttut Kalaallit Nunaannneersut Savalimmiuneersullu pisuttarnissaannik pilersaarusiussaagut, kingornalu angaasaliissutissanik qinnuteqarumaarluta. Sisimiunit Kangerlussuarmut pisoqatigiinnerit pilersinneqarnissaat ineriartortinniarparput. Pisoqatigiinnerni inuusuttut imminnut tatiginerulernissartik anguniassavaat. Angalaneq akisoorujussuuvoq taamaattumik angalanissamut aningaasartuutissatik siumoortumik eqqarsaatigivallaartariaqassanngilaat, taama Karen oqarpoq.

Kikkut peqataasinnaappat? 

Inuusuttut nunani avannarlermiut 18 – 30-nik ukiullit peqataasinnaapput. Tamanna pisinnaavoq inuusuttut namminneq aaqqissuussaqarneratigut (gymnasiani atuaqatigiit akornanni imaluunniit ikinngutigiit akornanni) inuusuttulluunniit peqatigiiffianeersunit, kisimiilluni ikinngutigisarluunniit peqatigalugu. Uanilu iluassaaq qulequttamik sulissutigerusutannik eqqarsaatersuuteqareersimaguit, tamannali peqataanissamut piumasaqaataanngilaq. 

Qanoq ililluni qinnuteqartoqarsinnaava?

Qinnuteqaat linkimiittoq immersorlugu qinnuteqarsinnaavutit. (Qallunaatut tuluttullu kisimi immersorneqarsinnaavoq). 

Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nordisk Kulturkontakt, Helsinki
Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit

Nunani Avannarlerni suliniutinnut aningaasaliiffigineqarit Nunani Avannarlerni kulturikkut suliniutinut taperneqarnissamut periarfissarpassuaqarpoq. Taakku ilagaat NAPA-p kulturimut tapiisarnera, kisianni allarpassuaqarpoq. Nordisk Kulturkontakt aqqutigalugu aningaasaateqarfiit arlallit qinnuteqarfigineqarsinnaapput, taanna Helsingforsimi Finlandimi nunat avannarliit ataanni kulturikkut suliffeqarfiuvoq Nordisk ministerrådip kulturikkut suleqatigiinnermut aningaasaateqarfinnut arlalinnut programmia Nordisk Kulturkontaktip aqutaraa, aamma nunani avannarlerni-baltikumimi nunani

Atuarnerugit »
Dans over Hovedet Maliina Jensen og Kate Lawrence
Kulturi uumavoq

Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit.   Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani

Atuarnerugit »
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut

Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /

Atuarnerugit »
Aqqaluk Lynge holder oplæg til Vågn med NAPA
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa

Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi

Atuarnerugit »
NAPA-mit nutaarsiassat kingulliit