Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu.
”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?”
Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut attaveqarunnaatallappoq. Attaveqarneq pilersinneqarpoq, isiginnaariallu tiguarneqarput.
Isiginnaartitseqatigiiupput tatiginassusillit, qalleraatiinnavissunik oqaluttuassallit, isiginnaagassiaq ”Killiliisa”-mit pissarsiarineqarsimasoq.
Isiginnaariat isiginnaartitsisunit tiguarneerutilersullu allatut tiguarneqapallaqqittarput.
Isiginnaagassiap pisatsersorsimanera tunuliaqutaalu pisariitsumik suliarineqarsimapput, saagut plastikkinik atoqqitanik amitsunngorlugillu killukkat atisanut nivinngaavinnut naatissorneqarsimasut, qulliit ikumanerisa qalipaaterpassuit pilersitai, saqqummersitsinermilu saaguni assitaliunneqarsimasut tiguaapput.
Isiginnaartitsiviup pisariitsumik pisatsersorneqarsimanini pissutigalugu isiginnaartitsisut tallimaattut uumassuseqartutut ippoq, isiginnaarianik tiguaasinnaassuqeqartoq isiginnaariallu isiginnaartitsisup oqaluttuarisaanut saatsittarlugit.
Oqaluttuarineqartut oqaloqatigiinnerinnarmi ingerlanneqanngillat. Isiginnaartitsisut kisimiillutik isiginnaartitsiffeqartarput, aammalu erinarsortoqarlunilu qitittoqartarpoq.
Oqaluttuarineqartut sunaluunniinnaanngillat. Oqaluttuarineqartut kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasuupput. Meeqqanik, inuusuttuaqqanik, arnanik angutinillu atornerluinernut tunngasuupput. Oqaluttuarineqartut oqimaapput, oqaluttuarineqartulli aamma neriuuteqalernissamut asanninnermullu tunngasuupput. Oqaluttuaq, isiginnaartut nuanninngitsunik misigisaqarsimasut tarniisa eqqissinissaanut saaffiginnissutaavoq.
Isiginnaagassiaq
Hannep Gukkillu suliniumminnik aallaaserisimasaat tunngavigalugu, isiginnaagassiarineqartoq suliniutip ”Tarnima nammatai”-ta siulliit ilagaat, tamatuma kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ”Killiliisa”lu suleqatiseriumallugit attavigineqarsimallutik. Isumassarsiaq tamarmik isumaqatigaat tamatumalu kingorna suliarineqarnera aallartissinnaanngorluni.
Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmik ”Killiliisa”-millu naapitsinermi uppernarsarneqaannarpoq, oqaluttualiami maligassiuisut oqaluttuartussatut atorneqartariaqartut. Isiginnaartitsineq piviusoq tunngavigalugu oqaluttuarineqartoq isiginnaartitsissusiamut nukittorsaataaginnassaaq.
Hanne Friis Trapimut tamanna nutaarsiassaanngilaq Hannemi isiginnaagassiortarpoq inuit piviusumik misigisimasaat aallaavigalugit.
Suliami siullertut suliassatut inissinneqaqqaartut tassaasimapput isiginnaartitsivissap tunuliaquttatut pisatsersorneqarnermigut isikkussaa. Naja Rosing-Asvidip suliai piujuartitsineq atoqqiinerlu tunngavigalugit suliaasut isiginnaartitsivissap sinaakkutissaatut piareerlugit suliarineqarsimasut tassaapput isiginnaartitsisussat iserfigisaat piareersarnerminnilu sulinerminnilu avatangiisigisassaat.
Iginnaartitsisut tassaapput: Rasmus Lyberth, Karina Møller, Klaus Geisler Nukakkuluk Kreutzmannilu.
Isiginnaagassianik suliaqartarfiup FreezeProductionip pisortaa Hanne Trap Friis ilitsersuisuuvoq.
Oqaatigineqareersutut Naja Rosing-Asvid isiginnaartitsiviup tunuliaqutassatut pisatsersorneranut suliarinnittuuvoq. Qullilerisuulluni Naleraq Eugenius nipilerisuullunilu Hans-Ole Amossen.
Saqqummersitsineq
Hannep isiginnaagassiamik aqutsisutut inissimanerani Gukkip saqqummersitsineq nakkutigivaa. Gukki nammineq assilialiortuuvoq taassumalu assilialiortut arlallit katersorsimavai. Taakku tamarmik immikkut qulequttamik suliassaminnik tunineqarsimapput qulequtarissallugit; Atornerluineq, pissaaneq, akerliuneq, isumakkeerfiginninneq asanninnerlu. Qulequttat tunniunneqartut tunngavigalugit eqqumiitsuliortut sisamat paasiuminaatsunik (abstraktinik) suliassinneqarput. Suliarineqartut inernerinut qimerluuisussat namminneerlutik paasinninnertik tunngavigalugit nalilersuisussanngortinneqarput, allaallu eqqumiitsuliat suliarineqartut isiginnaartitsisusiami qullilersuinermi atorneqartussanngortinneqarsimallutittaaq.
Isiginnaagassiaq aprilip 29-ani Katuami takuteqqaarneqarnissani qaammat ataaseq sioqqullugu piareersimavoq, pilersaarusiallu takutinneqarnissaanut aallarniutaalluni.
Saqqummersitsinermi eqqumiitsuliortut sisamat peqataasut tassaapput: Gukki Nuka nammineq, Rasmus Lyberth, Jukke Rosing aamma Paarma Brandt.
Atuakkiaq
Hanne Trap Friisip Nuummi paasisassarsiortilluni aaqqissuisoq Tupaarnaq Rosing Olsen naapippaa taannalu atuakkiamut aaqqissuisunngortinneqarpoq.
Atuakkiaq nammineq katersuuffittut atuutissaaq aammali pilersaarusiat katersuuffiattut nammineq inissisimassalluni. Suliap suliarilluarneqarneranut pissutaavoq Tupaarnaq nammineq sulinissaminut kiffaanngissusilerneqarami. Tupaarnap isiginnaartitsissut takusimavaa, suliarli aallaqqaataaniit peqataaffigisimanngilaa. Nammineq paasinninni tunngavigalugu oqaasertalersuivoq, naggaterpiaani Hannemit akuersissutigineqartumik.
Atuakkiarlu imanna pilersinneqarpoq, assit isiginnaartitsissummeersut, eqqumiitsuliat digitalemik assilisat assingi, isiginnaartitsissutillu oqaasertai Tupaarnamut nassiunneqarput. Tamatumalu kingorna Tupaarnap Hanne piumaffigaa oqaatsinik 23-nik tigulaakkanik nassiusseqqullugu, suliallu taakku pingasut tunngavigalugit Tupaarnaq atuakkiorpoq 40-nik qupperneqartumik taamaalillunilu pilersaarusiap ”Tarnima nammatai” pingaarnersaa atuakkiami saqqummersinneqarluni.
Assit atuakkami assitaliunneqartut isiginnaagassiameersuupput Angu Motzfeldtimit Katuamillu assilineqarsimasut.
Isiginnaagassiap 29. april 2021 takuteqqaarneqarneraniilli ukiup affaa qaangiuttoq atuakkiap Tarnima nammatai saqqummerseqqaarneqarnera malunnartinniarlugu NAPA-mi ilassinnittoqarpoq.
Oktoberi naangajallugu isiginnaagassiaq sinerissami takuteqattaarneqarpoq, isiginnaartitsisartullu qasoqisut aammali naammagisimaaqisut NAPA-miinnerminni qujassuteqarfigineqarput. Takutitseqattaarluni tikiffigineqartut tamani isiginnaarianik ulikkaarluinnartarsimapput, atornerluinermillu oqaluttuap tamaanga killeqannginera qaamaneqartorli kalaallinut inuiaqatigiit amerlanersaannut anngunneqarsimavoq.
Isiginnaagassiornermik suliaqarfiup freezeProductionsip isiginnaagassiap Danmarkimi kingusinnerusukkullu Canadami isiginnaartitsissutigineqarnissaa sulissutigaa.
Isiginnaagassiaq, saqqummersitsineq atuakkiarlu ukunannga tapiiffigineqarpoq Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA, Statens Kunstfond, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik, Nuummi sumiiffimmi ataatsimiititaliaq, Aarhus Kommune aammalu Nuna Fonden.
Nutaarsiassat allat
Ilaqutariit qanoq ittuuppat – Nunat Avannarliit suuppat?
Isiginnaartitsisartut arfinillit inuusuttut isiginnaartitsissummi ZeBU-mi naapipput, tassanilu piviusup piviusulersaarutillu akornanni nunani avannarlerni “ilaqutariinneq” eqqartorpaat aamma tamanna imminnut qanoq isumaqarnersoq – aamma suut avissaartuutaanersut ilanngullugit eqqartorlugit.Kalaallit marluk, qallunaat marluk aamma norskit marluk isiginnaartitsisartut isiginnaartitsissummi Familien Norden Nunat Avannarliit ataatsimoortutut oqaatigineqartarnerat oqallisigisimavaaat. Nunat taakku pingasut ataatsimut oqaluttuarisaanerat
NAPA Arctic Winter Gamesimut inuusuttunik isiginnaartitsisussanik ujartuivoq
Inuusuttut Kalaallit Nunaanni tamaneersut Arctic Winter Games 2026-imi kulturikkut aaqqissuussamut Canadami Whitehorsemi ingerlanneqartussamut misiliinissamut qaaqquneqarput. 14-it 20-llu akornanni ukioqaruit, kulturi, isiginnaartitsineq nunanullu allanut Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataanissaq nuannarigukkit, maannakkut Arctic Winter Games 2026-mi Canadami Whitehorsemi kalaallit kulturikkut aallartitaannut ilaanissamut periarfissaqarputit. NAPA – Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut
NAPA siunnersortimik suliniutinullu aqutsisumik sulisussarsiorpoq (atorfik ataaseq)
Nunani avannarlernit issittumiillu kulturit arlallit ataatsimoorfianni sulinissat soqutigaajuk? Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa ataanni amerlanata nukittuujullutali suleqatigiippugut, suleqatitaartussaallutalu! Suliassatta pingaarnersaat tassaavoq, issittumut tunngassutillit nunani avannarlerni takuneqarlutillu naleqartinneqarnissaat – tamanna anguniarlugu arlalinnik iliuuseqartarpugut. Suliassatit ilaatigut tassaassapput, NAPA-p nammineerluni kulturikkut suliniutaanik suliniutinik aqutsinerit, sammisassaqartitsilluni pikialaartitsinerit, qinnuteqartunik siunnersuinerit aamma
Eqqumiitsuliornermut kulturimullu suliniutinut annertuunut NAPAmut qinnuteqarfissaq qanilliartorpoq
1. septembari tassaavoq NAPAp Kulturimut Tapiisarfianut 100.000 aamma 200.000 kr.-it akornanni qinnuteqarfissaq kingulleq. Eqqumiitsuliornikkut kulturikkulluunniit nunatsinni attuumassuteqartumik aammalu Nunani Avannarlerni suleqatigisanik suleqateqaruit, qinnuteqaatit nassinnissaa qanilliartorpoq. Septembarip aallaqqaataa tassaavoq NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut qinnuteqaatit nassiunnissaanut periarfissaq kingulleq. NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunani Avannarlerni tamaneersut inuit ataasiakkaat, suliniaqatigiiffiit aamma