Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput.
Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit Avannarlernit assigiinngitsunik oqaaseqarfiusunit tamaneersuupput. Oqaluttualiat pikkunartut imamikkut ilaatigut ukuninnga samminnittut, soorlu pappialamut masattumut allanneq, kapitalismip suujunaariartornera aamma inooqataanikkut pissutsit piviusut. Tamatuma saniatigut aniguinissamut periaatsit, qooroq naasunik plastikkinik ulikkaartoq aamma nunarsuup siunissami aserornissaa pillugit allatat nersornaasigassatut innersuunneqartut akornanniipput.
Oqaluttualiat romaanit qulingiluat, taallanik katersat sisamat aamma oqaluttualiaq novelle ataaseq innersuunneqarsimapput, taakkununngalu atuakkiortut akornanniittut Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsitsiffiusut
Nunani Avannarlerni atuakkiortut oqalugiarnerisigut paasisaqarfiginerulernissaannik aamma atuakkiatik innersuussaasimasut pillugit oqaluttuarnerinik tusaganarnissamik periarfissiipput. Saqqummiinerit imamikkut sammisamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut peqataasut aamma aallakaatitani aqutsisoq apeqqutaallutik.
Atuakkiortup nuannarinerpaasavit tusagaqarfiginissaa qulakkeeruk – ullorsiutinni krydsiliigit.
Atuakkiortut oqalugiarneri sapaatip akunneri tamaasa toqqaannartumik aallakaatinneqassapput ukunani Facebook aamma Nordisk Kulturkontaktip nittartaani, 14. april aallartillutik.
Aallarniutaasumik oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusutut ingerlanneqartassapput, ullut 12. maj aamma 26. maj pinnagit, tassani tuluttut oqaluttoqassammat.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage og Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci og Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit nangeqattaartut nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit akornanni suleqatigiinnikkut aallakaatitassiaapput: Nordisk kulturkontakt Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Ålandimi Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiisarnerat aamma Islandimi allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna atuakkiortut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuussat pillugit atuarnerugit uani norden.org/litteraturpris
Nutaarsiassat allat
Susanne Andreasen NAPA-mi pisortanngorpoq
Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq. Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni. 2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq. Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq,
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera isiginnaartitsissutaasoq
Det Kongelige Teater, Københavnimiittup isiginnaartitsissiffik januarimi Kalaallit Nunaannut tunniuppaa, tassani “Præsten og åndemaneren” (Palasi angakkorlu) kalaallimit Makka Kleistimit allanneqarsimasoq isiginnaartitsissutigineqaqqaarmat. Isiginnaartitsissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuassartaata aallaqqaataata ilaannik paasisimasaqartitsilerpoq. Kalaaleq Makka Kleist uinilu Svenn B. Syrin januarimi Det Kgl. Teaterimi danskip-norskip palasip Hans Egedep aamma
Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut
Nuummi Apummik ilusilersuineq 2021 ammarpoq
Nuummi Apummik ilusilersuineq 2021 ullumi sisamanngorneq 4. marts nal. 10 ammarpoq, sapaatiuppallu 7. marts tungaanut ingerlanneqassalluni. Holdit 8-t Nuummeersut Nuutoqqami aputit issoqqaarissut ulluni 4-ni suliarissavaat, sapaatiuppallu ualikkut nal. 14 ajugaasunik akissarsititsisoqassaaqi. Holdit ikittuinnaat peqataasinnaanerat pissutigalugu ukioq manna ilusilersukkanut piumasaqaatit atuutinngillat, tassaasut ilisarnanngitsuliat aamma piviusorsiorpalaartumik ilusilersuineq.