Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy
Anne Mette Gangsøy norskiuvoq, Stavangerimilu 1967-imi inunngorsimalluni. Ukiuni 19-ini NRK-mi sulisimavoq, Gullbring Kulturanlegg AS-imi ulluinnarni aqutsisuusimalluni, ukiunilu kingullerni 11-ni Notodden mangfolds- og læringssenter pisortaaffigisimavaa. Maj 2020-miilli Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat / NAPA-mi pisortaavoq. Anne Mette allagartaqaatigalugu Mangfoldslederiuvoq attaveqaqatigiinneq aamma suleqatigiinneq soqutigisaralugit. Uani quppernermi inuttut nammineq Kalaallit Nunaanni misgisartakkani allaaserisarpai.

Sissakkut imaq sinerlugu pisuppunga, imarlu arriitsumik sarfaatsittunik sikutaqarpoq. Sermit ilaat sissami katersuuttarput, seqinnerneralu pissutigalugu uisorilasarlutik. Iluliamerngit ilaat qaqortuupput, ilaalli tungujortoq qaamasuusarlutik. Illut mikisut kusanarluinnartunik qalipaatillit, aamma blokkersuit qangarnisat illoqarfimmi tununniipput. Assigiinngissuseq annertuvoq, pinngortitamilu sakkortuumi illoqarfiup pisoqarfiulluartup qaneqisaani pisuttuarneq asseqanngilaq. Assiliiniarsarivunga. Isikkivik annertooq aamma allat qanittut assiliniarsarigaluarpakka, kisianni naggataatigut 360 gradinik kaajallallunga annikitsunnguamik videoliuinnarpunga. Taamaattorli pinngortitap qeqqaniittutut misigisimaneq, blokkersuarni oqaluttuassartaq ersittoq, nipaanneq, isikkivik ilinnik anertikkartitsilersinnaasoq, issi ulussanik annernartitsisoq, inuit naapinnermi ilassinninnerat taakkulu tamaasa misigisinnaanerata kinguneratut pilluarneq videomi malugineqarsinnaanngilaq.

Inuppassuit Kalaallit Nunaat qanoq misigisaqarfigisarneriga allaasereqqusarpaat. «Kalaallit Nunaat ilisimasaqarfigivallaanngilarput, oqaluttualaarit«. Assigiinngitsutigut oqaluttuartoqarsinnaavoq. Angalanilikkersaartoqarsinnaavoq, eqqumiitsulianik kulturikkullu misigisassanik pilersitsisoqarsinnaalluni, pinngortitarsuaq assilineqarsinnaavoq, ilisimatusaatinik aamma paasissutissanik paasisisitsiniaasoqarsinnalluni. Kalaallit Nunaata kitaani maani Nuummi inuuneq oqaluttuarissallugu ajornakusoortilaarlugu misigaanga.

Ilisimasaqarneq piginnaasallu suuppat?

Nunani  Killerni piginnaasat suuneri ilisimatusarnerup aaqqissuussaanerani killilersorniartarpagut, tassungalu aaqqissuussaanernit allaneersunit piginnaasat ilanngunneqarneq ajorput. Vivi Voldip specialiliani naammassillugu tunniuteqqammivaa, tassungalu atatillugu nunat killermiut ilisimatusariaasianni qangatoortumi killilersuinerit ersersinneqarput. Ilisimasaqarnerit pillugit aaqqissuussaanerit marluk erseqqaavigai. Ima taagorpai nunat inoqqaavisa ilisimasaat amma europamiut qitiutillugit taakku ataatsimoorlutik ilisimasaat. Kalaallit Nunaanni misigisartakkaka inunnut allanut allatat assiliallu aqqutigalugit oqaluttuareqqinniarsarigaangakkit Vivip isumai paasisinnaalluarpakka.

 

Killit taakku ilisimatusarnikkut suliamigut tikkuartorpai. Aaqqissuussinermi tassani nunat inoqqaavisa ilisimasaat pingaarnerutinnagit europamiut qitiutillugit ilisimatusarnermi ilisimasaannik annertunerusumik atuuttuutitsineq isornartorsiorpaa. Allataa atuassallugu assut pissanganarpoq, tassanilu aamma oqaluttuarisaanermi nunasiaataasimanerup kinguneratut ilisimasaqarneq qanoq ittoq pingaartinneqarnerpaalersimanersoq eqqartorneqarpoq. Uanga ikinnerussuteqarneq pillugu misilittagaqanngilanga, kisianni isumaga malillugu Vivi Voldip specialiliamigut Kalaallit Nunaanni misigisartakkannik paasinninnissannut sakkussaqalersippaanga, taamaalillungalu Kalaallit Nunaat pillugu piginnaasanik ilisimasanillu paasisitsiniaanermut ileqqut atorneqartartut atorlugit ilisimasanik ingerlatitseqqiillunga paasisitsiniaasinnaaninni killikka takusinnaalerpakka.  Maaniittariaqarpoq, maani inuulluni timilu atorlugu misigisaqarluni paasinnittariaqarluni.

 

Vivi Voldip «NAPA-p ullaakkorsioqatiginerani» specialiliani oqaluttuarivaa. Ilisimatusarnerup silarsuaani aaqqissuussineq tunniussinermigut unammillerpaa, tassami allaaserinninnermit pingaarnerutillugu filmimik tunniussivoq. Oqalugiarneranut inuppaaluit soqutiginnipput, oqaaseqatigiillu ataatsit eqqaamanarput:

Aatsaat allaaserineqarsimagaangata ilisimasatut naatsorsuutigineqartarput

Specialiliamini akademiap, tassa ilisimatusarnerup silarsuaani siullerpaamik taama tunniussilluni Ilisimatusarfimmillu nalilerneqarnermigut aallarniisuuvoq, tassanilu nunat inoqqaavisa ilisimasaanni piginnaasat oqaasertalerpai. Misilittagaqarneq, pinngortitamiinneq, pinngortitarlu avatangiisillu qanilluinnarlugit inooqataanikkut ataqatigiinnermi ilinniarneq. Akademiami, ilisimatusarnerup silarsuaani taama piginnaasaqalernissaq taakkulu pillugit paasisitsiniaanissaq killeqarput.

 

Atuarfik atuartut angerlarsimaffimminnit, misilittakkaminnit pinngortitamullu qanimut attaveqarnerminnit piginnaasarilersimasaannut ilisimasaqanngitsutut pissuseqartoq soqutaanngitsutut misigineqarsinnaavoq. Nunani killerni tamani siunissami piginnaasat suut pisariaqartinneqarnersut naammattumik maanna atuarfinni eqqarsaatigineqarneq ajorput. Nunani killerni atuarfeqarfiit nunat inoqqaavi siunissami ilinniarfigisinnaalluarpaat, ilisimasaqarnermik piginnaasanillu avammut ingerlatitseqqiisarnerat ilinniarfigalugu.

 

Sivisuumik oqartarnikuuvunga «atuarfimmi mumisitsineqarli!». Vivi Vold Nunani Avannarlerni ilisimatusarnerup silarsuaani mumisitsivoq.

 

#Nunani Avannarlerni Issittormiunik sammiviliineq
Pisortap blogiani allaaserisat allat