Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pingaaruteqangaartullu – Issittumi nunanilu avannarlerni inuiaat ikittunnguit oqaasii atorlugit atuakkiortut festivaliat
Oqaatsit kulturimik ingerlatitseqqiisinnaapput. Immitsinnut oqaluuserisartakkavut attaveqatigiinnermik pilersitsisarput, inuiaqatigiillu pillugit oqaluuserisartakkavut silarsuarmik isiginnittaatsinik nutaanik pilersitsisarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilitsoqqussaralugu oqaatsit attatiinnarnissaat, atussallugit ineriartortillugillu – minnerunngitsumik nunani avannarlerni issittumilu inuiaat ikittunnguit pillugit.
“Suliatta takutippaa silarsuarmi oqaatsit ikittuinarnit atorneqartartut paasilluarneqarnerulerlutillu ataqqineqaleriartortut. Taamaallaat Kalaallit Nunaat atuakkiortivullu sinnerlugit oqalussinnaavunga – takusinnaavarali silarsuarmi oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortuunerannik soqutiginnilertoqartoq. Qarmarsuaq qaangerniarparput – eqqarsarpunga.”
Taama oqarpoq Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat Juaaka Lyberth Nuummi inuiaat ikittunnguit oqaasii pillugit isumasioqatigiinneranni.
Septembarimi Kalaallit Atuakkiortut Nuummi Hotel Hans Egedemi isumasioqatigiipput. Ataatsimeersuarneq peqatigiiffiup ataatsimeersuarneranik ingerlatsineruvoq, aammali oqaatsit inuiaat ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortunut festivalimik pilersitsinissamik aallartitsivoq. Isumasioqatigiinneq, ”Arctic Nordic Small Languages Writers Festival”-imik taaguutilimmik, ilaatigut Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu atuakkiortut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq.
Isumasioqatigiinnermi nunani avannarlerni oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut attatiinnarnissaat aamma ineriartortinnissaat sammineqarpoq. Nunanit avannarlerneersunit issittumilu nunanit arlalinnit aallartitat peqataaffigisaannik workshoppertitsinerit isumasioqatigiinnerillu arlallit aqqutigalugit, KA nunani avannarlerni oqaatsit pillugit uummaarissumik naleqquttumillu suliaqarnissamut sinaakkutissiivoq.
Atuakkiornerup inuiaqatigiit kulturikkut kingornussaannut pingaaruteqarnera pissutigalugu oqaatsit kulturillu ineriartortinnissaannut pingaaruteqarpoq. Ilaatigut tamanna pissutigalugu atuakkiortut peqatigiiffiat nunani avannarlerni tamani peqatigiiffinnik suleqateqalersimavoq, ataatsimoorlunilu pilersaarutigineqarpoq siunissami atuakkiortut festivalertitsissasut oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartartut sammineqarlutik.
Allatta! inuusuttunut tusarliussivoq
Atuakkiortut pillugit isumasioqatigiinnermi aamma inuusuttut atuakkiortut NAPA-p inuusuttunut atuakkiortunut unammisitsinerani Allatta!-mi peqataasut saqqummiussaqarput.
Gertrud-Marie “Kiitu” Kreutzmann aamma Nialiannguaq Simigaq Allatta!-mi misigisatik oqaluttuaraat, nunanilu avannarlerni atuakkiornermut inuusuttut isiginnittaasiat oqaluttuaralugu.
”Ataatsimeersuarnermi peqataaneq misigisaq nuannerluinnarpoq, atuakkiortut silarsuaannut paasisaqarnerunissannut periarfissaqalerama, aamma attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissamut periarfissaqarlunga. Uannut pingaaruteqarnerpaasimagunarpoq inuit nutaat naapillugit attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissaq. Aamma nammineq saqqummersitsiniaraanni saqqummersitsinermut periutsit pillugit ilisimasaqarnerulerneq”, Gertrud-Marie oqarpoq.
NAPA-mi nunani avannarlerni oqaatsit siuarsarneqarnissaat nunallu avannarliit suleqatigiinnissaat pingaartippavut. Taamaattumik nuannaarutigaarput atuakkiortut peqatigiiffiata isumasioqatigiissitsinerani inuusuttullu Allatta!-mi suliniummi peqataasut tapersersuisinnaagatta.
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pillugit
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut inunnit 500.000-init ikinnerusunit atorneqartarput. Kalaallisut, Kalaallit Nunaanni aamma Canadami Alaskamilu issittumi inuit akornanni oqaaserineqartut, savalimmiormiut aamma samit oqaasii inunnit ikinnerujussuanit atorneqartarput, agguaqatigiissillugu inuit 50-55.000-it missaanniillutik. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni inuit 56.000-it najugaqarput, ataatsimullu isigalugu inuit 50-53.000-it Kalaallisut oqaluttarput.
Allatta! pillugu paasissutissat
Allatta!-mut peqataasut arfinillit Kalaallit Nunaanni assigiinngitsuneersuupput. Atuakkiortut tassaapput:
Gertrud-Marie ”Kiitu” Kreutzmann, Nialiannguaq Simigaq, Pilunnguaq Karlsen Kristensen, Nivi Mathiesen, Pipaluk Nathansen aamma Ea Hoffmeyer.
Allatta!-mut inuusuttut allakkusussusaannik patajaallisaanissaq siunertaavoq. Atuakkiorneq qanoq nammineq misiginerluni oqaasertaliineruvoq pikkunartoq aamma kulturimik paasisimasaqarnerulluni, piginnaasallillu taakku tapersersorneratigut atuartartut aamma inuusuttut immikkuullarissumik isiginneriaasiisa akornanni itinerusumik attavileeqataarusuppugut.
Allatta! sisamassaanik naammassineqarpoq. Taamaattumillu saqqummersitsineq taaguusersimavarput Allatta! 4.0.
Allatta! Kalaallit Nunaanni inuusuttut atuakkiornermik piginnaasallit siuarsaaviginissaannut pingaaruteqarsimavoq. Siusinnerusukkut peqataasimasut tupinnaannartumik angusaqartarsimapput, soorlu atuakkiortoq Niviaq Korneliussen tamanna aqqutigalugu atuakkiortunngorsimasoq. Maannakkut Allatta!-mi saqqummersumi “oqaluttuat ersinartut” sammineqarsimapput, inuusuttut eqqumiitsut pissanganartullu sammisimammatigit.
Inuusuttut namminneq oqaatsit sorliit atorlugit allakkusunnerlutik qinersimavaat. Oqaluttualiani arfiniliusunit tallimat kalaallisut allagaasimapput, taakkulu atuartartunut amerlanerusunut anngunnissaat eqqarsaatigalugu aamma qallunaatut tuluttullu nutserneqarsimallutik. Katersat aamma assiliartaqassapput, inuusuttup ilusilersuisartup Nicholas Rosing Petersenip suliaanik.
NAPA aamma Kalaallit Atuakkiortut Allatta!-mik piginnittuupput.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Nunat Avannarlermiut inuusuttai peqatigalugit weekend-camperneq
NUBF – Nordens Unge i Bæredygtige Fællesskaber – DUF, Dansk Ungdoms Fællesrådimit suliaavoq – Nunat avannarliit tamat inuusuttaasa patajaannerusumik imminnut ataqatigiilernissaannut siunertaqarluni pilersinneqartoq. NUBF 2020-mi ukiumoortumik inuusuttunik sungiusaatitsivoq, tassanilu nunat avannarlernit inuusuttut weekendimi imminnut naapeqatigiissimapput. Tassani sammisaqartitsinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarput, ilaatigut suliniutit pillugit allaaserinninnissamut sungiusarnerit aamma nunani
Qaanaamit Qaqortumut saqqummersitsineq: Atuakkiornermi inuusuttut nipaat oqaluttualiani ataatsimoortuni saqqummersinneqarput
Arfininngorpat Kalaallit Nunaanni atuakkialerinermi pisoq malugisarialimmik pisoqassaaq, NAPA-p suleqatit allat peqatigalugit, oqaluttualiat ataatsimoortut asseqanngilluinnartut iliuusissami Allatta! inuusuttunit piukkunnaatilinnit arfinilinnit allanneqarsimasut avammut saqqummersissammagit. Qaammatit arlallit tunniusimalluarlutik allareersut inuusuttut piginnaasaqarluartut qaqutigoortut nunatsinni atuakkialerinermut tunniussassaat ilanngullugit nuannaaqaluta ilisaritissavagut. Oqaluttualiat katersat taakku pinngorartitsinermut piginnaasaqarnerisa, oqaluttuallaqqinnerisa aamma pikkorinnerisa inerneraat, uagullu
Pisimasunik oqaluttuarneq (Storytelling)
Nunani Avannarlerni Pinngortitaq pillugu Oqaluttuat (Nordiske Naturfortællinger – Nordic Nature Narratives) Nunani Avannarlerni kinguaariit kulturillu akornanni inuit namminneq oqaluttuaannik pinngortitarlu pillugu isiginneriaasiannik sammisaqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Norgep Avannaani Danmarkimilu 2021-miit 2022-mut ingerlanneqassaaq. Pinngortitap inuunitsinnut sunniutai aamma piujuartitsilluni ineriartuineq ilinniarfigineqarneranni suliniut aqqutigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut
Eqqumiitsuliorneq kulturilu piujuartitsinissamut siuarsaaqataasinnaapput
Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA) Nuuk Nordisk Kulturfestivalimi oqalugiarpoq. Pinngortitaq inunniit anginerusoq eqqaasippaa. Uagullu inuusugut iliuuseqanngikkutta nunarsuarput piuneerukkiartorumaartoq Kalistat aamma oqarpoq. Kulturi iliuuseqarnissatsinnut periarfissiisinnaavoq. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisooqatigiiffiat maajip 26-iani 2023 Nuuk Nordisk Festivalimi ”Nunat Avannarlerni piujuartitsineq/mingutsitsinnginnerunissaq: Eqqumiitsuliorneq kulturilu siuarsaasut?” pillugu aaqqissuusivoq. Tassunga