Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pingaaruteqangaartullu – Issittumi nunanilu avannarlerni inuiaat ikittunnguit oqaasii atorlugit atuakkiortut festivaliat
Oqaatsit kulturimik ingerlatitseqqiisinnaapput. Immitsinnut oqaluuserisartakkavut attaveqatigiinnermik pilersitsisarput, inuiaqatigiillu pillugit oqaluuserisartakkavut silarsuarmik isiginnittaatsinik nutaanik pilersitsisarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ilitsoqqussaralugu oqaatsit attatiinnarnissaat, atussallugit ineriartortillugillu – minnerunngitsumik nunani avannarlerni issittumilu inuiaat ikittunnguit pillugit.
“Suliatta takutippaa silarsuarmi oqaatsit ikittuinarnit atorneqartartut paasilluarneqarnerulerlutillu ataqqineqaleriartortut. Taamaallaat Kalaallit Nunaat atuakkiortivullu sinnerlugit oqalussinnaavunga – takusinnaavarali silarsuarmi oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortuunerannik soqutiginnilertoqartoq. Qarmarsuaq qaangerniarparput – eqqarsarpunga.”
Taama oqarpoq Kalaallit Atuakkiortut siulittaasuat Juaaka Lyberth Nuummi inuiaat ikittunnguit oqaasii pillugit isumasioqatigiinneranni.
Septembarimi Kalaallit Atuakkiortut Nuummi Hotel Hans Egedemi isumasioqatigiipput. Ataatsimeersuarneq peqatigiiffiup ataatsimeersuarneranik ingerlatsineruvoq, aammali oqaatsit inuiaat ikittuinnarnit atorneqartartut atuakkiortunut festivalimik pilersitsinissamik aallartitsivoq. Isumasioqatigiinneq, ”Arctic Nordic Small Languages Writers Festival”-imik taaguutilimmik, ilaatigut Kalaallit Nunaannit Savalimmiunillu atuakkiortut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq.
Isumasioqatigiinnermi nunani avannarlerni oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut attatiinnarnissaat aamma ineriartortinnissaat sammineqarpoq. Nunanit avannarlerneersunit issittumilu nunanit arlalinnit aallartitat peqataaffigisaannik workshoppertitsinerit isumasioqatigiinnerillu arlallit aqqutigalugit, KA nunani avannarlerni oqaatsit pillugit uummaarissumik naleqquttumillu suliaqarnissamut sinaakkutissiivoq.
Atuakkiornerup inuiaqatigiit kulturikkut kingornussaannut pingaaruteqarnera pissutigalugu oqaatsit kulturillu ineriartortinnissaannut pingaaruteqarpoq. Ilaatigut tamanna pissutigalugu atuakkiortut peqatigiiffiat nunani avannarlerni tamani peqatigiiffinnik suleqateqalersimavoq, ataatsimoorlunilu pilersaarutigineqarpoq siunissami atuakkiortut festivalertitsissasut oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartartut sammineqarlutik.
Allatta! inuusuttunut tusarliussivoq
Atuakkiortut pillugit isumasioqatigiinnermi aamma inuusuttut atuakkiortut NAPA-p inuusuttunut atuakkiortunut unammisitsinerani Allatta!-mi peqataasut saqqummiussaqarput.
Gertrud-Marie “Kiitu” Kreutzmann aamma Nialiannguaq Simigaq Allatta!-mi misigisatik oqaluttuaraat, nunanilu avannarlerni atuakkiornermut inuusuttut isiginnittaasiat oqaluttuaralugu.
”Ataatsimeersuarnermi peqataaneq misigisaq nuannerluinnarpoq, atuakkiortut silarsuaannut paasisaqarnerunissannut periarfissaqalerama, aamma attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissamut periarfissaqarlunga. Uannut pingaaruteqarnerpaasimagunarpoq inuit nutaat naapillugit attaveqaqatigiinnermik pilersitsinissaq. Aamma nammineq saqqummersitsiniaraanni saqqummersitsinermut periutsit pillugit ilisimasaqarnerulerneq”, Gertrud-Marie oqarpoq.
NAPA-mi nunani avannarlerni oqaatsit siuarsarneqarnissaat nunallu avannarliit suleqatigiinnissaat pingaartippavut. Taamaattumik nuannaarutigaarput atuakkiortut peqatigiiffiata isumasioqatigiissitsinerani inuusuttullu Allatta!-mi suliniummi peqataasut tapersersuisinnaagatta.
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqarneqartartut pillugit
Oqaatsit ikittuinnarnit atorneqartartut inunnit 500.000-init ikinnerusunit atorneqartarput. Kalaallisut, Kalaallit Nunaanni aamma Canadami Alaskamilu issittumi inuit akornanni oqaaserineqartut, savalimmiormiut aamma samit oqaasii inunnit ikinnerujussuanit atorneqartarput, agguaqatigiissillugu inuit 50-55.000-it missaanniillutik. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni inuit 56.000-it najugaqarput, ataatsimullu isigalugu inuit 50-53.000-it Kalaallisut oqaluttarput.
Allatta! pillugu paasissutissat
Allatta!-mut peqataasut arfinillit Kalaallit Nunaanni assigiinngitsuneersuupput. Atuakkiortut tassaapput:
Gertrud-Marie ”Kiitu” Kreutzmann, Nialiannguaq Simigaq, Pilunnguaq Karlsen Kristensen, Nivi Mathiesen, Pipaluk Nathansen aamma Ea Hoffmeyer.
Allatta!-mut inuusuttut allakkusussusaannik patajaallisaanissaq siunertaavoq. Atuakkiorneq qanoq nammineq misiginerluni oqaasertaliineruvoq pikkunartoq aamma kulturimik paasisimasaqarnerulluni, piginnaasallillu taakku tapersersorneratigut atuartartut aamma inuusuttut immikkuullarissumik isiginneriaasiisa akornanni itinerusumik attavileeqataarusuppugut.
Allatta! sisamassaanik naammassineqarpoq. Taamaattumillu saqqummersitsineq taaguusersimavarput Allatta! 4.0.
Allatta! Kalaallit Nunaanni inuusuttut atuakkiornermik piginnaasallit siuarsaaviginissaannut pingaaruteqarsimavoq. Siusinnerusukkut peqataasimasut tupinnaannartumik angusaqartarsimapput, soorlu atuakkiortoq Niviaq Korneliussen tamanna aqqutigalugu atuakkiortunngorsimasoq. Maannakkut Allatta!-mi saqqummersumi “oqaluttuat ersinartut” sammineqarsimapput, inuusuttut eqqumiitsut pissanganartullu sammisimammatigit.
Inuusuttut namminneq oqaatsit sorliit atorlugit allakkusunnerlutik qinersimavaat. Oqaluttualiani arfiniliusunit tallimat kalaallisut allagaasimapput, taakkulu atuartartunut amerlanerusunut anngunnissaat eqqarsaatigalugu aamma qallunaatut tuluttullu nutserneqarsimallutik. Katersat aamma assiliartaqassapput, inuusuttup ilusilersuisartup Nicholas Rosing Petersenip suliaanik.
NAPA aamma Kalaallit Atuakkiortut Allatta!-mik piginnittuupput.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA-p meeqqat inuusuttullu Qeqertarsuup Tunuani naapinniarai
NAPA Qeqertarsuup Tunuanut piffissami 3. juni – 18. juni 2021 angalassaaq. NAPA-p atuarfiit ilaanni meeqqat inuusuttullu kiisalu ilinniartitsisut nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuutissavai kiisalu meeqqat sinnattui pillugit workshoppertissallugit. Innuttaasut piumasut kulturimik suliniutaat aamma NAPA-p kulturimut tapiisarfia pillugit katersortarfinni siunnersussavai. NAPA-p ammasumik siunnersuisarfia Tamassa innuttaat piumasut
Inuit aamma Sámi inuusuttaasaa siunissami suleqatigiinnerulissapput
Issittormiut akornanni inuusuttut misilittakkaminnik avitseqatigiipput suleqatigiilerlutillu, ataatsimoorfiusumik aamma siunissaminnik namminneq aqutsiffiulersumik Suliniut, Naapitta – Let´s meet! Septemberimi weekendimi siullermi ingerlanneqarpoq, tassani kalaallit saamillu inuusuttai Nuummi naapeqatigiipput Inuit aamma saamit kulturianni assigiinngissutsit assigiissutsillu misissorlugit. Weekendimi assigiinngitsunik sammisaqarput pulaartarlutillu kiisalu workshoppertoqarpoq saqqummiussisoqarlunilu, inuusuttunik siunissami suliniuteqarnissaannut aamma kulturit
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartarfik atulersinneqartoq!
Kalaallit Nunaata puljeap ingerlanneqarneranut akisussaaffik tigummaguli NAPA-p aamma Ilisimatusarfiup Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut nittartagaq amma qinnuteqartarfik atulersippaat. Taamaalilluni suliniutit Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermik ukkatarinnittut maanna puljeamut qinnuteqarsinnaalerput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmik Kalaallit Nunaat ingerlatsinermik akisussaalissasoq 2. november 2021 naggataarutaasumik aalajangerneqarmalli NAPA aamma Ilisimatusarfik nittartakkap qinnuteqartarfiullu naammassinissaat ulapputigisimavaat. Taamaattumik assut
Suliniut tapiiffigineqartoq: Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfiata pilersinneqarsinnaaneranik misissuineq
Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Kalaallit Nunaanni sullissivik MIO 2024-miit 2025-mut Kalaallit Nunaanni meeqqat naammagittaalliortarfeqarnissaanik pilersitsinissamut periarfissanik misissuivoq. Nunavumi, Islandimi Danmarkimilu assingusunik ingerlatsivinnik oqaloqateqarneq paasisassarsiorlunilu tikeraarneq tunuliaqutigalugu MIO 15-inik inassuteqaateqarpoq, nunatsinni taamatut pilersitsinissamut qanoq atuutilersinneqarsinnaanersoq pillugu. Inernerit tunngaviusumik allakkiami aamma naatsumik politik briefimi katersorneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq naammagittaalliornermut