Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput.
Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit Avannarlernit assigiinngitsunik oqaaseqarfiusunit tamaneersuupput. Oqaluttualiat pikkunartut imamikkut ilaatigut ukuninnga samminnittut, soorlu pappialamut masattumut allanneq, kapitalismip suujunaariartornera aamma inooqataanikkut pissutsit piviusut. Tamatuma saniatigut aniguinissamut periaatsit, qooroq naasunik plastikkinik ulikkaartoq aamma nunarsuup siunissami aserornissaa pillugit allatat nersornaasigassatut innersuunneqartut akornanniipput.
Oqaluttualiat romaanit qulingiluat, taallanik katersat sisamat aamma oqaluttualiaq novelle ataaseq innersuunneqarsimapput, taakkununngalu atuakkiortut akornanniittut Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsitsiffiusut
Nunani Avannarlerni atuakkiortut oqalugiarnerisigut paasisaqarfiginerulernissaannik aamma atuakkiatik innersuussaasimasut pillugit oqaluttuarnerinik tusaganarnissamik periarfissiipput. Saqqummiinerit imamikkut sammisamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut peqataasut aamma aallakaatitani aqutsisoq apeqqutaallutik.
Atuakkiortup nuannarinerpaasavit tusagaqarfiginissaa qulakkeeruk – ullorsiutinni krydsiliigit.
Atuakkiortut oqalugiarneri sapaatip akunneri tamaasa toqqaannartumik aallakaatinneqassapput ukunani Facebook aamma Nordisk Kulturkontaktip nittartaani, 14. april aallartillutik.
Aallarniutaasumik oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusutut ingerlanneqartassapput, ullut 12. maj aamma 26. maj pinnagit, tassani tuluttut oqaluttoqassammat.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage og Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci og Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit nangeqattaartut nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit akornanni suleqatigiinnikkut aallakaatitassiaapput: Nordisk kulturkontakt Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Ålandimi Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiisarnerat aamma Islandimi allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna atuakkiortut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuussat pillugit atuarnerugit uani norden.org/litteraturpris
Nutaarsiassat allat
Erniinnaq 15. februarinngussaaq!
Qinnuteqarnissamut killissarititaasoq 15. februar 2022 qanilliartorpoq, NAPA-llu aamma Ilisimatusarfiup paasissutissiinissamut qaaqquaatit: Piffissaq 18. januar nal. 10.00 Kalaallit Nunaanni / nal. 14.00 skandinaviami Ilisimatusarfiup auditoriaani takussaagut. Aggersinnaanngikkuit Facebookikkut streamerinermut peqataasinnaavutit. Aningaasaateqarfik pillugu apeqquteqarsinnaavutit, qanoq qinnuteqartarpat, qinnuteqaatit qanoq naliliiffigineqartarpat aamma qanoq ingerlaqqittoqarnissaa pillugu tusarfiginissaanut periarfissatsialassuuvoq. Qanorluunniit apeqquteqarsinnaavutit,
NAPA juulimi aasaanerani sulinngiffeqassaaq
Kulturimut tapiisarfimmut qinnuteqartunut NAPA-mi, Nunat Avannarliit Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi sulisut juulimi aasaanerani sulinngiffeqassapput. Tamanna isumaqarpoq juulimi qinnnuteqaatinik suliarisinnaanngilavut. Suliniutit aggustimi septembarimiluunniit ingerlanneqassappat taava innersuutigaarput qinnuteqaatit kingusinnerpaamik juunip 15-ianni nassiunnissaa, taamaalilluni qinnuteqaatit juunimi suliarineqarsinnaaniassammata. Sulinngiffeqarnerup kingorna qinnuteqarsinnaanermut killissarititaq tulliuttoq tassaavoq aggustip 15-iat. Qinnuteqaatisi tigunissaat qilanaaraarput aasarsiorluarisilu. Apeqquteqaruit
NAPA-p meeqqat inuusuttullu Qeqertarsuup Tunuani naapinniarai
NAPA Qeqertarsuup Tunuanut piffissami 3. juni – 18. juni 2021 angalassaaq. NAPA-p atuarfiit ilaanni meeqqat inuusuttullu kiisalu ilinniartitsisut nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuutissavai kiisalu meeqqat sinnattui pillugit workshoppertissallugit. Innuttaasut piumasut kulturimik suliniutaat aamma NAPA-p kulturimut tapiisarfia pillugit katersortarfinni siunnersussavai. NAPA-p ammasumik siunnersuisarfia Tamassa innuttaat piumasut
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput. Ilisarititsineq Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu