Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput.
Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit Avannarlernit assigiinngitsunik oqaaseqarfiusunit tamaneersuupput. Oqaluttualiat pikkunartut imamikkut ilaatigut ukuninnga samminnittut, soorlu pappialamut masattumut allanneq, kapitalismip suujunaariartornera aamma inooqataanikkut pissutsit piviusut. Tamatuma saniatigut aniguinissamut periaatsit, qooroq naasunik plastikkinik ulikkaartoq aamma nunarsuup siunissami aserornissaa pillugit allatat nersornaasigassatut innersuunneqartut akornanniipput.
Oqaluttualiat romaanit qulingiluat, taallanik katersat sisamat aamma oqaluttualiaq novelle ataaseq innersuunneqarsimapput, taakkununngalu atuakkiortut akornanniittut Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsitsiffiusut
Nunani Avannarlerni atuakkiortut oqalugiarnerisigut paasisaqarfiginerulernissaannik aamma atuakkiatik innersuussaasimasut pillugit oqaluttuarnerinik tusaganarnissamik periarfissiipput. Saqqummiinerit imamikkut sammisamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut peqataasut aamma aallakaatitani aqutsisoq apeqqutaallutik.
Atuakkiortup nuannarinerpaasavit tusagaqarfiginissaa qulakkeeruk – ullorsiutinni krydsiliigit.
Atuakkiortut oqalugiarneri sapaatip akunneri tamaasa toqqaannartumik aallakaatinneqassapput ukunani Facebook aamma Nordisk Kulturkontaktip nittartaani, 14. april aallartillutik.
Aallarniutaasumik oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusutut ingerlanneqartassapput, ullut 12. maj aamma 26. maj pinnagit, tassani tuluttut oqaluttoqassammat.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage og Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci og Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit nangeqattaartut nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit akornanni suleqatigiinnikkut aallakaatitassiaapput: Nordisk kulturkontakt Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Ålandimi Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiisarnerat aamma Islandimi allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna atuakkiortut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuussat pillugit atuarnerugit uani norden.org/litteraturpris
Nutaarsiassat allat
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p
Suliffimmut sungiusartoq pissangasoq
Isabella H. Borg NAPA-p tusagassiortunngorniaq ilinniarnerminut atatillugu suliffimmiittuutigaa nutaaq. 2022-mi februarip aallaqqaataani aallartippoq, 2022-mi julip tungaanut uagutsinniissalluni. Maanna attaveqaqatigiinnerup iluani suliassat assigiinngitsut suliarisalereerpai – pissangagaalu piffissap sinnerata ingerlanissaa qanoq isikkoqarumaanersoq. Isabella Qaqortumi inunngorsimavoq nunatsinnilu peroriartorluni. Kujataaniinnerusimalluni. Ilinniarnerminulli atatillugu angalasimaqaaq. Meeqqat atuarfianni atuareerami AFS aqqutigalugu Portugalimiissimavoq,
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu