Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput.
Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit Avannarlernit assigiinngitsunik oqaaseqarfiusunit tamaneersuupput. Oqaluttualiat pikkunartut imamikkut ilaatigut ukuninnga samminnittut, soorlu pappialamut masattumut allanneq, kapitalismip suujunaariartornera aamma inooqataanikkut pissutsit piviusut. Tamatuma saniatigut aniguinissamut periaatsit, qooroq naasunik plastikkinik ulikkaartoq aamma nunarsuup siunissami aserornissaa pillugit allatat nersornaasigassatut innersuunneqartut akornanniipput.
Oqaluttualiat romaanit qulingiluat, taallanik katersat sisamat aamma oqaluttualiaq novelle ataaseq innersuunneqarsimapput, taakkununngalu atuakkiortut akornanniittut Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsitsiffiusut
Nunani Avannarlerni atuakkiortut oqalugiarnerisigut paasisaqarfiginerulernissaannik aamma atuakkiatik innersuussaasimasut pillugit oqaluttuarnerinik tusaganarnissamik periarfissiipput. Saqqummiinerit imamikkut sammisamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut peqataasut aamma aallakaatitani aqutsisoq apeqqutaallutik.
Atuakkiortup nuannarinerpaasavit tusagaqarfiginissaa qulakkeeruk – ullorsiutinni krydsiliigit.
Atuakkiortut oqalugiarneri sapaatip akunneri tamaasa toqqaannartumik aallakaatinneqassapput ukunani Facebook aamma Nordisk Kulturkontaktip nittartaani, 14. april aallartillutik.
Aallarniutaasumik oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusutut ingerlanneqartassapput, ullut 12. maj aamma 26. maj pinnagit, tassani tuluttut oqaluttoqassammat.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage og Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci og Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit nangeqattaartut nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit akornanni suleqatigiinnikkut aallakaatitassiaapput: Nordisk kulturkontakt Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Ålandimi Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiisarnerat aamma Islandimi allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna atuakkiortut nersornaasiuttagaannut innersuunneqarsimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuussat pillugit atuarnerugit uani norden.org/litteraturpris
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi ”De-arctification”
Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornikkut suliniut Laplandimi eqqumiitsuliornermik kattuffiup ukiuni 30-nngortorsiorlutik nalliuttorsiorneranut atatillugu ingerlanneqalersoq.Suliniut Nunani Avannarlerni eqqumiitsuliornermi “De-arcticfiation”-imik qulequtalik Galleria Lainaamo, Rovaniemi, Finlandimi ulluni 11.-13. august 2021 ingerlassaaq. Workshoppeqassaaq, artists talks atorlugit oqaloqatigiittoqassalluni, oqaluttuartulerluni saqqummersitsisoqassalluni ammasumillu oqallittoqassalluni. Suliniut Laplandimi Finlandimi eqqumiitsuliortut kattuffiata Lain taiteilijaseurap aaqqissuutaraa. Suliniutip siunertaraa
Nordjobb aqqutigalugu Nunani Avannarlerni suliffissarsiorit!
18-it 30-llu akornanni ukioqarpit? Islandimi naasorissaasoqarfimmi, Norgemi cafémi, Savalimmiuniluunniit receptionistitut imaluunniit Finlandimi Laplandimi takornarianut takornariartitsinermik sulilernissat takorloorsinnaaviuk? Nordjobb suliffimmi misilittagaqalernissamut nunallu allat ilinniarnissamut periarfissatsialaavoq. Nordjobbimik suleqateqarnermi nunami avannarlermi allami inuuneq qanoq ittuunersoq misigissavat. 1985-imiilli ukiut 40-t ingerlaneranni Nordjobbi inuusuttunut katillugit 30.000-init amerlanerusunut piffissap ilaani suliffittaartitsisimavoq!
NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisussaq sullarissoq
Maannguaq Rosing NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisunngorpoq. Taanna Formel-1-imi sukkaniuttartutut sukkatigaluni aallartilluareerpoq. Ataasinngornermi aggustip 15-iani Maannguaq Rosing nuannaarluni NAPAmut iserpoq. Suliniutinut ataqatigiissaarisussatummi ulloq taanna Maannguaq sulileqqaarpoq. Maannguaq kajumissuseqarluarluni suliassaq siulleq aallartippaa. Suliassarli imaannaanngitsuuvoq. Taassumami allagarpassuit digitalinngortittussaammagit. Ullulli pingasuinnaat qaangiutereersut pappilissat tuusintilikkaat skannereerlugit suliaq naammassivaa. Maannguaq eqqissisimasuuvoq sukkasuumillu
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut