Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq

NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai.

Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut.

Ilisarititsineq

Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu pingaarnerit eqikkarnerat aana. Niviaq Korneliussenimik aamma Katti Frederiksenimik oqaloqateqarneq ataani isiginnaarsinnaavat tusarnaarluguluunniit.

Malugiuk: Niviaq Korneliussen aamma Katti Frederiksen kalaallisut oqalupput.

Niviaq Korneliussen:

• Kalaallit Nunaanni atuakkialerinermik suliaqarfik eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu allani ineriartornermut naleqqiullugu kinguarsimalaarpoq.
• Atuakkialerinermik suliaqarfik inuiaqatigiinni suli ilinniarparput.
• Atuakkanik saqqummersitsiviit nammineq pigineqartut tamatigut manuskriptit imaluunniit atuakkat itigartittariaqartarpaat, aningaasanik amigaateqarneq pissutigalugu.
• Atuakkiortutut atuakkiakka qallunaatut saqqummersissimangikkaluarukkit atuakkiortarneq pingaarnersumik inuuniutigisimassanngikkaluarpara.
• Allannermik unammisitsinerup Allatta! atuakkiortuunera aallartissimavaava. Unammisitsinermi peqataasut allat suleqatigalugit ineriartorsimavoq. Allanneq nuannarigaanni aamma tunuarsimalaartuugaanni, taava allannermik unammitsisineq allatat pillugit paasitinneqarnissamik tapersersorneqarnissamullu periarfissatsialaavoq.

Katti Frederiksen:

• Atuakkiorfik pisortanit pigineqartoq 2009-mili matummat, kalaallit atuakkiaannik kalaallisut oqaasertalinnik ukiut tamaasa saqqummersitsisinnaaneq ingerlalluarpallaarsimanngilaq.
• Tamanna atuakkanik naqitserisitsisarfiit nammineq pigineqartut kalaallisut atuakkanik kisimik saqqummersitsisalersimaneranik kinguneqarsimavoq.
• Kalaallit oqaasiisaa attatiinnarnissaanut pingaarnerpaatut sakkuupput atuakkat, taamaattumik kalaallisut atuakkanik killilimmik saqqummersitsisarneq ajornakusoorfiuvoq.
• Kalaallit Atuakkiortuisa misissuisimanerat malillugu Kalaallit Nunaanni atuarusussuseqarneq minnerulersimavoq. Meeqqanut inuusuttunullu atuakkanik amigaateqartoqarpoq.
• Allannermik unammisitsineq Allatta! aqqutigalugu atuakkiortunik piginnaasalinnik atuakkiortoqalersimavugut.

Allatta! – Atuakkiornermik piginnaasalinnut aqqutaavoq

Niviaq Korneliussen kalaallini atuakkiortuni siullersaalluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik ajugaalluni nersornaaserneqarsimavoq. Naak allannermik nuannarisaqartuaannarsimagaluarluni NAPA-p nammineq Nunatta Atuagaateqarfia, Kalaallit Atuakkiortut aamma Milik Publishing suleqatigalugit allannermik unammitsineranni taaguutilimmi Allatta! aqqutigalugu atuakkiortutut ilisimaneqalersimavoq. Unammisitsineq siullerpaaq 2013-imi ingerlanneqarpoq, Niviarlu soorunami pikkorinnerpaat 10-t akornanniissimavoq. Unammisitsinerup kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq atuakkiani siulleq HOMO Sapienne, Milik Publishing aqqutigalugu saqqummersippaa.

2013-imiilli NAPA-p atuakkialerinermik suliaqartartut allat peqatigalugit suliniut Allatta! ingerlassimava. Allatta! siulleq ingerlanneqarpoq 2013-mi ”Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq, nunarsuarmi inuusuttuuneq” sammisaralugu. Tassani oqaluttualiat katersat inuusuttunit 10-nit kalaallinit atuakkiortunit Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq pillugu oqaluttuartunit saqqummersinneqarput. Allatta! siulleq aqqutigalugu Sørine Steenholdt, Pivinnguaq Mørch aamma Niviaq Korneliussen kalaallit atuakkialerinermik niuerfiani saqqummeqqaarput, ajugaasut 10-t akornanniikkamik.

2015-imi antologi nutaaq atuakkiornermik soqutigisallit 10-t oqaluttualiaannik imalik saqqummersinneqarpoq, sammisaavorlu siunissaq “2040”. Tassani inuusuttut ajugaasut siunissaq ungasippallaanngitsoq pillugu allapput, oqaluttuanilu sammineqarput aatsitassarsiorneq, pissaaneqarneq, asanninneq, pisuujuneq/piitsuuneq, nappaaatit sorsunnerlu.

Allatta! 2018-imi pingajussaanik saqqummerpoq, tassani atuakkiortut piumaffigineqarsimapput “inissaqartitsineq” pillugu isummap imarisaa aamma tassunga atatillugu ilanngussinnaasatik tamaasa allaaserissagaat.

NAPA-p maanna sisamassaanik Allatta! Kalaallit Atuakkiortut suleqatigalugit ingerlappaa, sammisaralugu ”Oqaluttuat ersinartulikkersaarutit”.

PAASISSUTISSAT

Nunani Avannarlerni kulturi pillugu kalaallisut oqaloqateqarnerit suliarineqarnerat suliniummut Nordic Talks’imut atatillugu Nordisk Kulturfondimit taperneqarput.

Kalaallit eqqumiitsuliortut silarsuaanni suleriaatsit pillugit nutaanik oqaloqatiginneriaatsinik ineriartortitsinissamullu isumassarsisitsinissamik isummersuinissaq siunertaavoq. Sumiiffimmi, nunami namminermi aamma nunani avannarlerni nutaamik ineriartortinneqartumik oqallinnermut sunniinissaq siunertaavoq – kisianni pingaarnerusumik Kalaallit Nunaannit issittormiut isiginnittariaasiannik eqqartuiffiuvoq. Eqqumiitsuliortut, kulturilerisut aamma kulturi pillugu politikerit eqqumiitsuliornermi atugassarititaasut aamma Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu politikkimik oqallisiginnissapput.

Neriuutigineqarpoq nunat avannarliit allat aamma Kalaallit Nunaat peqatigalugu nutaanik oqaloqatiginneriaatsinut suleqatigeeriaatsinullu isumassarsitinneqassasut.

Oqaloqatigiinnerit uku Nuuk Nordisk Kulturfestival 2023-p ingerlanneqarnerani oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaannut tunngaviliissapput.

Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit pillugit uani malinnaaffigisinnaavatit.