Nunani Avannarlerni kulturilerinermi kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Atuakkialerineq
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen Kalaallit Nunaanni atuakkiortut atugassarititaat pillugit oqaloqatigiipput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk.
NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai.
Immikkoortumi uani Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen aamma atuakkanik naqiteritsisarfimmik piginnittoq Katti Frederiksen oqaloqatigaagut.
Ilisarititsineq
Inuit apersorneqartut oqaloqatiginerisa oqariartuutaasalu pingaarnerit eqikkarnerat aana. Niviaq Korneliussenimik aamma Katti Frederiksenimik oqaloqateqarneq ataani isiginnaarsinnaavat tusarnaarluguluunniit.
Malugiuk: Niviaq Korneliussen aamma Katti Frederiksen kalaallisut oqalupput.
Niviaq Korneliussen:
- Kalaallit Nunaanni atuakkialerinermik suliaqarfik eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu allani ineriartornermut naleqqiullugu kinguarsimalaarpoq.
- Atuakkialerinermik suliaqarfik inuiaqatigiinni suli ilinniarparput.
- Atuakkanik saqqummersitsiviit nammineq pigineqartut tamatigut manuskriptit imaluunniit atuakkat itigartittariaqartarpaat, aningaasanik amigaateqarneq pissutigalugu.
- Atuakkiortutut atuakkiakka qallunaatut saqqummersissimangikkaluarukkit atuakkiortarneq pingaarnersumik inuuniutigisimassanngikkaluarpara.
- Allannermik unammisitsinerup Allatta! atuakkiortuunera aallartissimavaava. Unammisitsinermi peqataasut allat suleqatigalugit ineriartorsimavoq. Allanneq nuannarigaanni aamma tunuarsimalaartuugaanni, taava allannermik unammitsisineq allatat pillugit paasitinneqarnissamik tapersersorneqarnissamullu periarfissatsialaavoq.
Katti Frederiksen:
- Atuakkiorfik pisortanit pigineqartoq 2009-mili matummat, kalaallit atuakkiaannik kalaallisut oqaasertalinnik ukiut tamaasa saqqummersitsisinnaaneq ingerlalluarpallaarsimanngilaq.
- Tamanna atuakkanik naqitserisitsisarfiit nammineq pigineqartut kalaallisut atuakkanik kisimik saqqummersitsisalersimaneranik kinguneqarsimavoq.
- Kalaallit oqaasiisaa attatiinnarnissaanut pingaarnerpaatut sakkuupput atuakkat, taamaattumik kalaallisut atuakkanik killilimmik saqqummersitsisarneq ajornakusoorfiuvoq.
- Kalaallit Atuakkiortuisa misissuisimanerat malillugu Kalaallit Nunaanni atuarusussuseqarneq minnerulersimavoq. Meeqqanut inuusuttunullu atuakkanik amigaateqartoqarpoq.
- Allannermik unammisitsineq Allatta! aqqutigalugu atuakkiortunik piginnaasalinnik atuakkiortoqalersimavugut.
Allatta! – Atuakkiornermik piginnaasalinnut aqqutaavoq
Niviaq Korneliussen kalaallini atuakkiortuni siullersaalluni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik ajugaalluni nersornaaserneqarsimavoq. Naak allannermik nuannarisaqartuaannarsimagaluarluni NAPA-p nammineq Nunatta Atuagaateqarfia, Kalaallit Atuakkiortut aamma Milik Publishing suleqatigalugit allannermik unammitsineranni taaguutilimmi Allatta! aqqutigalugu atuakkiortutut ilisimaneqalersimavoq. Unammisitsineq siullerpaaq 2013-imi ingerlanneqarpoq, Niviarlu soorunami pikkorinnerpaat 10-t akornanniissimavoq. Unammisitsinerup kingorna ukioq ataaseq qaangiutiinnartoq atuakkiani siulleq HOMO Sapienne, Milik Publishing aqqutigalugu saqqummersippaa.
2013-imiilli NAPA-p atuakkialerinermik suliaqartartut allat peqatigalugit suliniut Allatta! ingerlassimava. Allatta! siulleq ingerlanneqarpoq 2013-mi ”Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq, nunarsuarmi inuusuttuuneq” sammisaralugu. Tassani oqaluttualiat katersat inuusuttunit 10-nit kalaallinit atuakkiortunit Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq pillugu oqaluttuartunit saqqummersinneqarput. Allatta! siulleq aqqutigalugu Sørine Steenholdt, Pivinnguaq Mørch aamma Niviaq Korneliussen kalaallit atuakkialerinermik niuerfiani saqqummeqqaarput, ajugaasut 10-t akornanniikkamik.
2015-imi antologi nutaaq atuakkiornermik soqutigisallit 10-t oqaluttualiaannik imalik saqqummersinneqarpoq, sammisaavorlu siunissaq “2040”. Tassani inuusuttut ajugaasut siunissaq ungasippallaanngitsoq pillugu allapput, oqaluttuanilu sammineqarput aatsitassarsiorneq, pissaaneqarneq, asanninneq, pisuujuneq/piitsuuneq, nappaaatit sorsunnerlu.
Allatta! 2018-imi pingajussaanik saqqummerpoq, tassani atuakkiortut piumaffigineqarsimapput “inissaqartitsineq” pillugu isummap imarisaa aamma tassunga atatillugu ilanngussinnaasatik tamaasa allaaserissagaat.
NAPA-p maanna sisamassaanik Allatta! Kalaallit Atuakkiortut suleqatigalugit ingerlappaa, sammisaralugu ”Oqaluttuat ersinartulikkersaarutit”.
PAASISSUTISSAT
Nunani Avannarlerni kulturi pillugu kalaallisut oqaloqateqarnerit suliarineqarnerat suliniummut Nordic Talks’imut atatillugu Nordisk Kulturfondimit taperneqarput.
Kalaallit eqqumiitsuliortut silarsuaanni suleriaatsit pillugit nutaanik oqaloqatiginneriaatsinik ineriartortitsinissamullu isumassarsisitsinissamik isummersuinissaq siunertaavoq. Sumiiffimmi, nunami namminermi aamma nunani avannarlerni nutaamik ineriartortinneqartumik oqallinnermut sunniinissaq siunertaavoq – kisianni pingaarnerusumik Kalaallit Nunaannit issittormiut isiginnittariaasiannik eqqartuiffiuvoq. Eqqumiitsuliortut, kulturilerisut aamma kulturi pillugu politikerit eqqumiitsuliornermi atugassarititaasut aamma Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu politikkimik oqallisiginnissapput.
Neriuutigineqarpoq nunat avannarliit allat aamma Kalaallit Nunaat peqatigalugu nutaanik oqaloqatiginneriaatsinut suleqatigeeriaatsinullu isumassarsitinneqassasut.
Oqaloqatigiinnerit uku Nuuk Nordisk Kulturfestival 2023-p ingerlanneqarnerani oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaannut tunngaviliissapput.
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit pillugit uani malinnaaffigisinnaavatit.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu isumaqatigiissutip ukiunik 40-nngortorsiornera nalliuttorsiutigineqarpoq
Ullumikkut ukiut 40-t qaangiupput Namminersornerullutik Oqartussat aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa isumaqatigiissutigimmassuk nunatsinni Kalaallit Nunaat-Nunat Avannarliit pillugu allaffimmik pilersitsisoqassasoq. 1985-imi 11. december taamanikkut Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasuusimasoq Bertel Haarder aamma Kulturimut, Ilageeqarnermut Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuusimasoq Stephen Heilmann NAPA-mik pilersitsinissamik isumaqatigiissummik atsiorput. Isumaqatigiissut 1986-imi januaarip aallaqqaataani
NAPA-p allaffia aasaanerani
NAPA-p allaffia aasaanerani NAPA-p allaffia aasaanerani 28. juni – 9. julimi matoqqavoq, piffissami tassani napa@napa.gl-imut mailertoqarsinnaavoq akineqarumaarpullu. 12. juli – 2. august NAPA aasaanerani sulinngiffeqarnermi matoqassaaq. NAPA-p aasarsiorluarnissassinik kissaappaasi. D Share on facebook Share on linkedin f
Maanna Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartoqarsinnaalerpoq
1. december Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa issittunut aningaasaateqarfia ammarpoq. Ulloq 13. januar NAPA Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik pillugu webinarertitsissaaq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut ukiumut qinnuteqarnissaq maanna ammarpoq. Qinnuteqartussat nutaat qinnuteqareersimasullu aningaasaliiffigineqarnissamut maanna nittartakkatsigut qinnuteqarsinnaalereerput. Qinnuteqarnissamut piffissaliussaavoq ulloq 15. februar 2023. Aamma ullorsiutinni ulloq 13. januar nal. 10.00
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Isiginnaartitsineq
Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, isiginnaartitsisarfimmi ilinniartitaanermut akisussaasoq Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarnerup qanoq pingaaruteqartigissusaa pillugu oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani I Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut