Oqaatsit suut atorlugit qinnuteqarsinnaavunga?

Tuluttut imaluunniit skandinaviamiusut qinnuteqarsinnaavutit (danskisut, norskisut svenskisulluunniit).

Suliniut aallartereersimasinnaava, imaluunniit nutaajussava?

Suliniut nutaajussaaq, ukiorli kingulleq Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfimmit suliniummut tassungarpiaq taperneqarsimaguit qinnuteqaqqissinnaavutit.

Skabeloniutisi atorneqartariaqarpat, imaluunniit uanga nammineq pikka atorsinnaavakka?

Paasissutissat pisariaqartitagut tamarmik ilaappata, nammineq skabeloniutivit atornissaanut tikilluaqqusaavutit.

Uanga nammineq inuttut qinnuteqaruma, aningaasaliissutaasinnaasoq aamma uannut nammineq inuttut aningaaliissut tunniunneqassava naak universitetimut attaveqaraluarlunga?

Aap. Inuit nammineq inuttut aamma suliniuteqarfiit Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfimmut qinnuteqarsinnaapput aamma aningaasaliiffigineqarsinnaallutik – nammineq inuttut qinnuteqaruit, taava nammineq inuttut (universiteterisat imaluunniit suliniuteqarfik alla pinnagu) aningaasaliiffigineqassaatit.

Suliniupput ukioq naangajalersoq aallartissaaq. 15. februarip kingorna qinnuteqartoqarsinnaava?

Ajoraluartumik ukiumut ataasiaannarluni qinnuteqarnissamut piffissaliussaqarpoq. Uatsinnut qinnuteqartartut nutaarsiassat nutarterinerillu pillugit nittartagarput misissortassagaat, aamma apeqqutissaqarunik uatsinnut attaveqartaqqullugit kaammattuutigaarput. Qinnuteqartoq piffissaagallartillugu nammineq qinnuteqartassaaq ilanngussat piumasarineqartut tamaasa ilanngullugit.

Suliniuteqarfiuvugut angisooq suliniummut peqataasunik sulisorpassualik. Inunnut taakkununnga tamanut inuup piginnaasaanik suliarisimasaanillu naatsumik nassuiaat  (CV) ilanngutissavarput?

Suliffeqarfinnut ataasiakkaanut inuit arlallit qinnuteqaammut akuuppata suliffeqarfimmut ataatsimut inuk attaveqaataasartussaq toqqassagissi aamma inuup attaveqaataasartup CV-ia kisiat kakkiutissagissi kaammattuutigaarput.

Kia aningaasaliissutit pillugit inaarutaasumik aalajangiinerit aalajangertarpai?

Qinnuteqaatit tamarmik naliliisartoqatigiinnit misissorneqaqqaartarput – atit takusigit uani. Taava Nordisk rådgivningskomite for Arktis (NRKA)-mut ingerlateqqinneqartarput, taakku qinnuteqaatit kiisalu naliliisartoqatigiit kaammattuutaat misissortarpaat. Uagut qinnuteqartut akinnginneranni, NRKA-p aalajangigai Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa generalsekretæriata akuereqqaassavai.

Qinnuteqaaterput pillugu qaqugu akissutisissaagut?

Qinnuteqaatit akineqarsinnaalersarput majip qaammataani. 2022-mi Ukrainemi sorsunneq pissutigalugu kinguaattoorpugut – pisut taamaattut qinnuteqaatinik suliarinninneq kinguarsarsinnaavaat nalileeriaaseq ajornakusoorsisarmat.

Suut aningaasaliiffigineqarnissamut qinnutigineqarsinnaappat? Akissarsiassat aamma overhead (illumut akiliutit, ininut allaffissornermullu akiligassat) ilanngunneqarsinnaappat?

Akiligassat suliniummut toqqaannartumik attuumassuteqartut tamaasa aningaasaliiffigineqarnissaannut qinnuteqartoqarsinnaavoq. Suliniummut overhead (illumut akiliutit, ininut allaffissornermullu akiligassat) Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfimmit taamaallaat immikkut illuinnartoqaraangat matussuserneqartarput, aamma akissarsiat aningaasaliissutit 50%-ii qaangeqqassanngilaat.

Ukiut tamaasa 500.000 DKK-nik qinnuteqartoqarsinnaavoq, tamanna isumaqarpoq suliniutit 2-3-nik ukiunik sivisussusillit katillugit 1.5 million DKK-inik aningaasaliiffigineqarsinnaasut. Ukiumoortumik missingersuutit qinnuteqaammi arlaatigut allanneqassappat imaluunniit erseqqissaavigineqassallutik?  

Suliniummut tassungarpiaq ukiup tullissaanut aningaasaliiffigineqarnissannut qinnuteqarnissannut pilersaaruteqaruit, taava suliniutip ukiumut missingersuutaa (maanna pisussanut aningaasalerneqarnissamik qinnuteqaatit) aamma suliniuteqarfiusut ukiut tamaasa katillugit missingersuutaat ilanngunneqassapput.

Missingersummi aningaasartuutit suut ilanngunneqassappat?

Aningaasartuutit suliniummut tunngassuteqartut tamaasa missingersuummut ilaassapput, taakku paasinartumik akimullu ersittumik allattorneqarsimassallutik. Missingersuutip paasiuminartuunissaa qinnuteqaatip naliliiffigineqarnissaanut pingaaruteqarpoq.

Allanit aningaasaliiffigineqarnissaq naatsorsuutigineqarpa? Taamaattoqassappat minnerpaaffeqarpa?

Taamaaliortoqassasoq aningaasaliinissamut kissaatit ilagaat , kisianni allanngortinneqarsinnaanngitsumik piumasaqaataanngilaq – suliniut qanoq ittuunersoq apeqqutaavoq. Taamaattumik nammineq aningaasaliissuteqarnissaq suliniummut ataasiakkaarlugit qanoq pingaaruteqartiginersoq nalilersortassavarput taamaalillutalu tamatuma pingaaruteqarnera ilanngullugu nalilersortassallugu. Aamma allat aningaasaleeqataasut pillugit, kikkuuneri ilanngullugit paasisaqarusuppugut. Taamaattumik tassunga atatillugu erseqqissuliornissaq piumasaqaataavoq.

Aningaasaleeqataaneq in-kind aningaasaleeqataanertut issinnaava – assersuutigalugu ilisimatuup akissarsiassaanut, allaffiit attartornerinut il.il.?

Aap.

Aamma taakku pillugit NAPA-p tapiisarfianit marluusunit ataatsikkoortillugit aningaasaliiffigineqarnissamik qinnuteqartoqarsinnaava?

Taamaaliortoqarsinnaavoq, aamma suliniutip tapiisarfinnit marluusunit taperneqarnissamut piumasaqaatit naammassisinnaappagit qinnuteqartoqarnissamut tikilluaqqusisoqarpoq. Siunertanut assigiinngitsunut imaluunniit suliniutip ilaanut aningaasaateqarfinnut arlalinnut allanut qinnuteqartoqarnissamut kaammattuisuaannartarpugut.

Suliniut allamit pingajumit kiffartuussinernik pisiaqarpat (assersuutigalugu nutserineq), taava akissarsiaappat imaluunniit suuppat?

Aningaasartuutit taakku akissarsiaanngillat, suliamik pisiffigisaq suliniummut suleqataanera eqqaassanngikkaanni. Inuk suliniutip suleqatigiivinut ilaanngippat, taava aningaasartuutit avataanit sullissinertut ilanngunneqassapput, akissarsiatut pinnagit.

Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfimmit aningaasaliiffigineqarsimavugut. Aningaasaliissutit ilaat suliniummi suleqatitsinnut tunniussinnaavagut – aamma nunat avannarlermiuunngitsunut?

Malittarisassat unioqqutinneqanngippata aningaasaliissutaasimasut pisariaqartitsineq malillugu tunniunnisssaat ajoqutissartaqanngilaq. Suliniummi pingaarnertut suleqataasoq suliniutip aningaasaqarneranut akisussaasuuvoq aamma suut tamarmik malittarisassat malillugit ingerlanneqarnissaanut qulakkeerinnittuussalluni.

Aningaasaliissutit suleqataasut akornanni assigiissarlugit agguataarneqassappat, imaluunniit suleqatigiit namminneq tamanna aalajangersinnaavaat?

Suliniummi suleqataasut tamanna pillugu aalajangigassat namminneq aalajangiiffigissavaat.

Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfimmit aningaasaliiffigineqassagutta avataanit naatsorsuuserisumik suliniutitsinnut pissarsiussaagut?  

Suliniut pisortanit aqunneqartumik suliffeqarfimmit aqunneqarpat, naalagaaffiup naatsorsuuserisuata ataaniittumit, taava immikkut naatsorsuuserisumik pissarsissannngilasi. Suliniut naalagaaffiup naatsorsuuserisuanut atassuteqanngippat aatsaat naatsorsuuserisumit avataaneersumit naatsorsuusiortitsinissaq pisariaqartissavarsi.

Nunat avannarlertut pingasutut naatsorsuussaava, inuk ataaseq universitetinut marlunnut attuumassuteqarpat? Assersuutigalugu inuk ataaseq Norgemeersuuppat aamma ataaseq Ilisimatusarfimmut Danmarkimilu universtitetimut allamut aamma attuumassuteqarpat? 

Nunanit assiigiinngitsuneersunit suleqateqarnissarsi kaammattuutigaarput, aamma suliniutit taamaattut aningaasaliiffigineqarnissamut annerusumik periarfissaqarput. Taamaattorli suliniutit issittumut attuumassuteqarnerat immikkut naliliiffigineqartarpoq, taamaattumik tekniskiusumik tamanna akuerineqarsinnaavoq, suliniutip piumasarineqartut naammassisinnaappagit.

Suliniuteqarfik ataaseq suliniummi ataatsimi suliniummut aqutsisuusinnaava, suliniuteqarfimmi allami suleqataajutigaluni? Suliniuteqarfik ataaseq qinnuteqaatinut arlalinnut peqataappat aningaasaliiffigineqarnissaq ilimanannginnerua? 

Taamaattoqassappat ingerlaannaq itigartitsisoqarneq ajorpoq, kisianni qinnuteqaatit qanoq pitsaatiginersoq aamma suna pillugu aningaasaliiffigineqarusuttoqarnersoq apeqqutaasarput. Oqarsinnaanngilagut suliniutip aningaasaliiffigineqarnissaanut tamanna sunniuteqarnavianngitsoq, kisianni aamma oqarsinnaanngilagut tamanna iluaqutaassasoq – suliniutit ataasiakkaat naliliiffigineqarneri apeqqutaasorujussuupput.

Nunat avannarlermiuunngitsut nunat tapiisarfik aqqutigalugu aningaasaliiffigineqarsinnaappat?  

Suliniummi aquttuulluni suleqataasoq aamma inuit 2-t allat nunat avannarlermiuuppata, taava nunat avannarlermiuunngitsut nunat ilaasinnaapput – apeqqutip tullia takuuk.

Oqarpusi minnerpaamik suleqataasut 3-t nunat avannarlermiuussasut, aamma tamatuma saniatigut nunat avannarlermiuunngitsut suleqataassasut. Nunat avannarlermiuunngitsut suleqataasut EU-meersuussappat, imaluunniit assersuutigalugu Amerikap avannaaneersuusinnaappat?

Suliniummi suleqataasoq aqutsisoq aamma suleqatit allat 2-t nunani avannarlermiunit assigiinngitsuneersuussapput, kisianni suleqatit allat assersuutigalugu EU-meersuusariaqanngillat. Akerlianik neriuppugut suleqatit issittumi naalagaaffinneersuussasut (Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat), kisianni suliniutip suleqataasullu issittunut atttumassuteqarnerat immikkut ataasiakkaarlugit nalilersorneqartassapput.

Suliniummi Ruslandimit imaluunnit Hvideruslandimit suleqatinik ilaatitsisoqarsinnaava?

Suliniutip maanna piffissami russit imaluunniit hviderussiskit suliniuteqarfii suleqatigisinnaanngilai.  Taamaattorli suliniut russinik imaluunniit hviderussiskinik innuttaasunik Ruslandip imaluunniit Hvideruslandip avataani najugaqartunik suleqateqarsinnaavoq, taakku russinut imaluunniit hviderussiskimut suliniaqatigiiffinnut ilaanngippata.

Suliniummi aqutsisut ilaat universitetimi kandidatitut ilinniagaqartuusinnaava?

Aap – Issittumi suleqatigiinnermut tapiissuteqartarfik taamaallaat suliniuteqarfinnut imaluunniit ilisimatusarnermut tunngasunut suliniutinut taamaallaat samminngilaq, inuillu qanorluunniit tunuliaqutallit kikkulluunniit qinnuteqarnissamut tikilluaqqusaapput!