Atuakkiortunik oqaloqateqarneq – Niviaq Korneliussen aamma Johanne Lykke Holm
Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut 2021-mut atatillugu atuakkiortut innersuussaasimasut oqaloqatigiissapput. Pingasunngorneq 5. maj nal. 14 (kalaallit piffissaat) Niviaq Korneliussenip svenskeq innersuussaasimasoq Johanne Lykke Holm oqaloqatigissavaa.
- april Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit nutaamik nangeqattaartuliaani livestreami atorlugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut atuakkiortut innersuunneqarsimasut atuakkiortutut oqaloqatigiittassapput. Sapaatip akunneri tamaasa atuakkiortut makkuninnga allaaserinnissimasut naapissavagut: aniguineq, kamassuaarneq, attaveqarnerit, angalajumatussuseq, nakkaanneq allallu. Nersornaaserneqartussatut innersuussat aamma atuffassisasssapput.
Ukioq manna nersornaaserneqartussatut innersuussat Nunanit Avannarlernit tamaneersuupput assigiinngitsunillu oqaasilinneersuullutik. Atuakkiat pikkunartut, imamikkut pappiliamut masattumut allanneq, kapitalismip nakkaannera aamma inooqataanermut tunngassuteqartut sammisaralugit. Tamakku saniatigut innersuunneqarsimasut ilaatigut allaaserisimavaat aniguinissamut periaatsit, qooroq plastikkinik naasunik ulikkaartoq aamma nunarsuarmi ajunaarnersuaqareersoq siunissaq.
Romanit oqaluttualiat 9-t, taallianik atuakkiat 4-t aamma oqaluttualianik katersat innersuuneqarsimapput, taakku akornannit Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsinartut
Atuakkiortut oqalugiarneri Nunanit Avannarlerni atuakkiortut atuakkiaannillu innersuussaasimasunik ilisimaqarnerulernissamik periarfissiissapput. Immikkoortut imarisamikkut qitiutitamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut aqutsisullu apeqqutaatillugit.
Atuakkiortoq nuannarisat tusarnaarnissaa eqqaamaniarlugu ullorsiutinni krydsiliigit. Atuakkiortut oqalulgiarneri toqqaannaq 14. april aallartittumik Facebook-imi aamma Nordisk Kulturkontakt-ip nittartaagani sapaatip akunneri tamaasa allakaatinneqartassapput.
Aallaavittut oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusut ingerlanneqartassapput, 12. maj aamma 26. Maj eqqaassanngikkaanni, tassani tuluttut ingerlanneqassagamik.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage aamma Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci aamma Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaraat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit taakku nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit suleqatigiillutik aallakaatitassiaraat: Nordisk kulturkontakt, Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, kingullermi Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna nersornaasigassatut innersuussaasimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuunneqartut pillugit uani atuarnerugit norden.org
Nutaarsiassat allat
Creative Business Academy Greenland novembarip 23-ani aallarniineq
Nunatsinni kulturerput immikkuullarippoq, nunatsinnilu pinngorartitsisartut pikkorissorpassuupput. Soorlu ilusilersuisartut, eqqumiitsuliortartut, atisaliortartut, filmiliortartut aamma nipilersortartullu. Inuussutissarsiutigalugu kulturilerisut aamma pinngorartitsisut niuernermut ilippanartut atorluarneq ajorpagut. Tamanna NAPAp allanngortikkusuppaa. Taamaammat niuernermik ineriartornermut tunngasumik kulturilerisunut pinngorartitsisunullu ilinniarfik pilersipparput. Inuussutissarsiutigalugu kulturilerisut pinngorartitsisullu ineriartussagunik, taava pisariaqartitaat tunngavigalugit suliaq ingerlasariaqassaaq. Creative Business Academy novembarip
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata
Arctic Winter Games 2026: Kulturikkut sammisassamut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinneq
Illit 1/1-2005 aamma 31/12-2011 akornanni inunngorsimavit? 14 aamma 20-t akornanni ukioqarlutit? Kulturilerineq aamma isiginnaartitsineq soqutigisarilluinnarpigit? Canadami Whitehorseliarnissat marts 2026-mi sinnattoraajuk? Taava maanna tulliani Arctic Winter Gameseqartoqalerpat kalaallit kulturimik isiginnaagassiaat pilersitseqatigisinnaavat saqqummiullugulu. Videotut-qinnuteqaativit tigunissaa qilanaaraarput! KINA ISIGINNAARTITSINISSAMUT PEQATAARUSUTTUTUT QINNUTEQARSINNAAVA? Inuusuttut arfinillit Kalaallit Nunaanniit tamarmeersut 14 aamma
NAPA Kalaallit Nunaanni
Nunani Avannarlerni suleqatiiinneq periarfissallu pillugit NAPA-p suliai pillugit ilisimasakippallaartoqarpoq. Taamaattumik ukiaq manna angalanermut missingersuutigut atorlugit kulturilerisut, inuusuttut inersimasullu ilisimasaqarnerulertinniarlugit Kalaallit Nunaata ilaani angalaarsimavugut. Angallat TU ilaaffigalugu Nuup Kujataanilu Aappilattup akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaq 16-it ornissimavagut, novemberimilu Tasiilamiippugut Sisimiuniillutalu. Meeqqat, inuusuttut inersimasullu kulturilerisut naappinnissaat ilaatigullu NAPA-p