Atuakkiortunik oqaloqateqarneq – Niviaq Korneliussen aamma Johanne Lykke Holm
Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut 2021-mut atatillugu atuakkiortut innersuussaasimasut oqaloqatigiissapput. Pingasunngorneq 5. maj nal. 14 (kalaallit piffissaat) Niviaq Korneliussenip svenskeq innersuussaasimasoq Johanne Lykke Holm oqaloqatigissavaa.
- april Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit nutaamik nangeqattaartuliaani livestreami atorlugu Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaannut atuakkiortut innersuunneqarsimasut atuakkiortutut oqaloqatigiittassapput. Sapaatip akunneri tamaasa atuakkiortut makkuninnga allaaserinnissimasut naapissavagut: aniguineq, kamassuaarneq, attaveqarnerit, angalajumatussuseq, nakkaanneq allallu. Nersornaaserneqartussatut innersuussat aamma atuffassisasssapput.
Ukioq manna nersornaaserneqartussatut innersuussat Nunanit Avannarlernit tamaneersuupput assigiinngitsunillu oqaasilinneersuullutik. Atuakkiat pikkunartut, imamikkut pappiliamut masattumut allanneq, kapitalismip nakkaannera aamma inooqataanermut tunngassuteqartut sammisaralugit. Tamakku saniatigut innersuunneqarsimasut ilaatigut allaaserisimavaat aniguinissamut periaatsit, qooroq plastikkinik naasunik ulikkaartoq aamma nunarsuarmi ajunaarnersuaqareersoq siunissaq.
Romanit oqaluttualiat 9-t, taallianik atuakkiat 4-t aamma oqaluttualianik katersat innersuuneqarsimapput, taakku akornannit Niviaq Korneliussen, Ursula Andkjær Olsen, Andrzej Tichý, Inga Ravna Eira aamma Vigdis Hjorth siusinnerusukkut innersuussaareersimapput.
Onlinemik naapinnerit isumassarsinartut
Atuakkiortut oqalugiarneri Nunanit Avannarlerni atuakkiortut atuakkiaannillu innersuussaasimasunik ilisimaqarnerulernissamik periarfissiissapput. Immikkoortut imarisamikkut qitiutitamikkullu assigiinngiiaarput, atuakkiortut aqutsisullu apeqqutaatillugit.
Atuakkiortoq nuannarisat tusarnaarnissaa eqqaamaniarlugu ullorsiutinni krydsiliigit. Atuakkiortut oqalulgiarneri toqqaannaq 14. april aallartittumik Facebook-imi aamma Nordisk Kulturkontakt-ip nittartaagani sapaatip akunneri tamaasa allakaatinneqartassapput.
Aallaavittut oqaloqatigiinnerit skandinaviamiusut ingerlanneqartassapput, 12. maj aamma 26. Maj eqqaassanngikkaanni, tassani tuluttut ingerlanneqassagamik.
- april: Vigdis Hjorth aamma Ursula Andkjær Olsen – aqutsisoq Yukiko Duke
21. april: Lars Amund Vaage aamma Sebastian Johans – aqutsisoq Marit Lindqvist
28. april: Andrzej Tichý – aqutsisoq Sara Nyman
5. maj: Johanne Lykke Holm aamma Niviaq Korneliussen – aqutsisoq Janne Breinholt Bak
12. maj: Pajtim Statovci aamma Guðrún Eva Mínervudóttir – aqutsisoq Sofie Hermansen Eriksdatter
19. maj: Heidi von Wright aamma Lív Maria Róadóttir Jæger – aqutsisoq Malan Marnersdóttir
26. maj: Andri Snær Magnason aamma Inga Ravna Eira – aqutsisoq Sunna Dís Másdóttir
Nunani Avannarlermiut suleqatigiillutik aallakaatitassiaraat
Digitalimik oqaloqatigiinnerit taakku nunani avannarlerni kulturikkut suliffeqarfiit suleqatigiillutik aallakaatitassiaraat: Nordisk kulturkontakt, Helsinki, Savalimmiuni Nordisk hus på Færøerne, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat (NAPA), Nordisk institut i Åland aamma Islandimi Nordisk hus i Reykjavik, kingullermi Nunani Avannarlerni Siunnersuisooqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat allattoqarfeqarpoq.
Aaku ukioq manna nersornaasigassatut innersuussaasimasut:
”Broarna”, Sebastian Johans. Roman. (Åland)
”Bolla”, Pajtim Statovci. Roman. (Finland)
“Autofiktiv digt af Heidi von Wright”, Heidi von Wright. Dikter. (Finland)
“Penge på lommen. Scandinavian Star. Del 1”, Asta Olivia Nordenhof. Roman. (Danmark)
”Mit smykkeskrin”, Ursula Andkjær Olsen. Digtsamling. (Danmark)
“Eg skrivi á vátt pappír”, Lív Maria Róadóttir Jæger. Digter. (Färöarna)
”Naasuliardarpi”, Niviaq Korneliussen. Roman. (Grønland)
“Um tímann og vatnið”, Andri Snær Magnason. Roman. (Island)
“Aðferðir til að lifa af”, Guðrún Eva Mínervudóttir. Roman. (Island)
“Er mor død”, Vigdis Hjorth. Roman. (Norge)
“Det uferdige huset”, Lars Amund Vaage. Roman. (Norge)
“Gáhttára Iđit”, Inga Ravna Eira, Digter. (Det Samiska språkområdet)
“Strega”, Johanne Lykke Holm. Roman. (Sverige)
”Renheten”, Andrzej Tichý. Noveller. (Sverige)
Innersuunneqartut pillugit uani atuarnerugit norden.org
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput. Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit
’Illernartunnguaq’: Upperisaq, allanngorneq toqqaanerlu pillugit oqaluttuaq
Inuit upperisaqarneri piffissap ingerlanerani qanoq allanngortarpat, aamma inuit upperisallit allanngornernit qanoq sunnerneqartarpat? Tassa taakkuupput apeqqutit ilaat isiginnaartitsissutip ’Illernartunnguaq’-p akiniagai, isiginnaagassiaq Nunat killiit aamma Nunat kangiamiuneersut isiginnaartitseriaasiannik akuleriissillugit aaqqissuussaasimavoq. Illernartunnguaq uumassusilik pillugu oqaluttuaq ’Illernartunnguaq’ isiginnaagassiaavoq angummit pingaarnertut inuttaasumit angummit Harusimit oqaluttuarineqartoq. Taassuma asasani annaasimasani “Illernartunnguaq” Tara
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi