Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat.
Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata Kalistat Lundip tamanna Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiinnut 2. november saqqummiuppaa. Kalaallit Nunaata Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup aqunneqarnera 2022-2024-mi ingerlatissavaa. Piareersarneq ukiup kingulliup ingerlanerani pivoq, tassanilu aningaasaateqarfiup ingerlanneqarnera Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiup isumagissagaa amerlanernit isumaqatigiissutigineqarpoq. NAPA-p Ilisimatusarfiullu aningaasaateqarfik suleqatigiillutik ingerlatissavaat.
Suliaq tamanit isumaqatigiissutigineqarluni akuerineqarpoq, Kalaallillu Nunaata pulje ammasup ingerlannissaa ilimagisinnaanngorpaa.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik [LINK] – 1996-imiilli Issittumi piujuaannartitsinermik ineriartortitsineq
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik ukiuni 25-ni ingerlassimavaa, maannalu qulingiluassaanik aallartinneqarpoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik puljeaavoq 10 millioner DKK-t tikillugit aningaasaateqarfiusoq, Nunat Avannarliit nunanik tamalaanik suleqateqarnerannik siuarsaanissamik siunertaqartoq – Issittumi suleqatigiiffiusunut aamma Issittormiunut iluaqutaasussaq. Taakkunannga aningaasaateqarfik puljea ammasoq ukiumoortumik decemberimi aalajangiiffigineqartarpoq – 2021-mi 7,9 millioner koruuniuvoq. Aningaasaateqarfik ilisimatusarnerinnarnut tapiineq ajorpoq, aammali oqartussat, suliffeqarfiit, ilisimatusartut, NGO-t aamma inuussutissarsiutinik ingerlataqartut qinnuteqarsinnaapput.
Tapiissuteqartarfiup ukiut ingerlanerini eqqisseqatigiinneq, aalaakkaassuseqarneq, illersuineq, ineriartortitsineq aamma atugarissaarneq pillugit suliaqarfiusuni ineriartortitsinermut aningaasaliisarpoq. Tapiissuteqartarfik aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliniutaannut tapiisarpoq.
Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup aamma suleqatigiinnerit Issittumi unammilligassanik pisariaqartitanillu aaqqiissuteqartartut tapiiffigalugit periarfissaqalersittarpai – Issittormiut ataatsikkut atatiinnarneqartariaqartut ineriartortinneqarlutillu.
Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa 2030-mi nunat avannarliit nunarsuarmi tamanik peqataatitsinerpaallutillu piujuaannartitsinerpaanissaannik takorluugaasa nanginneqarneratut Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfiup siunertaa tassaavoq iliuusissanut pingaarnerpaanut pingasuusunut, tassaasunut Nunat Avannarliit pinngortitamik eriaginniffiusut, unammillersinnaasut aamma piujuaannartitsisut pillugit iliuusissat anguniarneranni suleqataanissaq, taakku Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa 17-iata naammassiniarnissaanut tunngalluinnartuupput [LINK].
Puljeamik ingerlatsineq
Nunat Avannarliit Suleqatigiinnermut Ministerii aningaasaateqarfimmut akisussaanerpaapput, Nunani Avannarlerni Issittunut siunnersuisartut ataatsimiititaliaat (NRKA – den Nordiska rådgivningskommittén för Arktis) aningaasanik agguaassisarnermut akisussaasuuvoq, taavalu NAPA Ilisimatusarfillu suleqatigiillutik aningaasaateqarfiup ingerlanneqarneranut akisussaasuussapput.
Nutaamik nittartagaliortoqassaaq, qarasaasiakkut qinnuteqartarfiliortoqarluni aamma Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiisarfimmut qinnuteqartut akornannit NRKA-p taperneqartussat pillugit aalajangiinnginnerani paasisimasalinnik nalilersuisartoqatigiinnik pilersitsisoqassaaq.
Paasisimasallit nalilersuisartoqatigiit tassaassapput issitumi ilisimatusarnermik tunuliaqutaqarlutik ph. d-mik ilisimatuut arfinillit, aamma issittumi suliffeqarneq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiornermik, kulturilerinermik aamma aningaasaqarnermik suliallit sisamat ilisimatuujunngitsut. Nunat Avannarliit arlallit paasisimasalinnik nalilersueqataasartussanik sinniisoqassapput.
NAPA-p Ilisimatusarfik peqatigalugu aningaasaateqarfimmik annertuumik ingerlatsilernissaq assut qilanaarisimavaa.
Nittartagaq aamma qarasaasiakkut toqqaannartumik qinnuteqatarfissaq 1. december 2021-mi piariissangatinneqarpoq, aningaasaateqarfimmullu qinnuteqarneq 15. februarimut killeqarpoq.
18. januar piffissami nal. 10-12 webinarertitsisoqassaaq/aaqqissuisoqassaaq, tassanilu illit suliniutit pillugu apeqquteqarnissannut periarfissaqarumaarputit.
Nutaarsiassat allat
Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Isiginnaartitsineq
Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, isiginnaartitsisarfimmi ilinniartitaanermut akisussaasoq Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarnerup qanoq pingaaruteqartigissusaa pillugu oqaloqatigineqarput. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk. NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai. Immikkoortumi uani I Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaq Susanne Andreasen aamma Vivi Sørensen, Isiginnaartitsisartunngorniat atuarfianni ilinniagaqarnermut
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Aqqaluk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigigaa
Kalaallit Nunaat nunarsuarlu sammineqqarput, kalaallip politikeriusimasup atuakkiortullu Aqqalyk Lyngep NAPA ullaakkorsioqatigalugu peqataaffigimmagu Tallimanngornerit nalinginnaasut ilaanni Nuummi aputip aattorfiani inummik ataqqinartumit NAPA-mi ullaakkorsioqatigineqarpugut. Qaammatini tallimanngornerni siullerni NAPA ullaakkorsioqatigalugu ingerlanneqartarpoq, kulturilerisup inuup saqqummiiffigisartagaanik. Aprilimi Aqqaluk Lynge nunani tamalaani “Kalaallit Nunaat aamma Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni / Circumpolar Councilimi
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni