Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput.
Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni statsministerit, nunat avannarlerni nunanut allanut ministerit nunat avannarlerneersullu politikerit, akornannilu Doris J. Jensen (Siumut) aamma Marianne Paviassen (Inuit Ataqatigiit) Kalaallit Nunaanniit, oqallinnermi peqataassapput.
Ataatsimiinnermi sammisassaq tassaavoq ”Nunat avannarliit siunissami nunarsuarmi inissisimaffiat”. Oqallinnermi pingaarnertut qaqinneqartussat tassaapput sillimaniarneq, Ukrainemi sorsunneq taavalu Europami ikummatissanik ajornartorsiorneq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera.
– Nunat avannarlerni suleqatigut politikkikkut oqallinnermi peqatiginissai qilanaarivara. Ukrainemi sorsunneq Europamilu ikummatissanik ajornartorsiorneq ullutsinni initoorujussuusut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik saqinnermut tapersersuinissaa, tassaasoq Nunat Avannerlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaata ilaat, Kalaallit Nunaannit sinniisuani siulittaasoq, Doris J. Jensen (Siumut) oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaanut innersuunneqartut
Ataatsimiisitsineq ingerlanerani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nersornaasittagaanut ajugaasut Musikhuset-imi, Helsinkimiit novembarip aallaqqaataani toqqaannartumik aallakaatitsinermi paasitinneqarumaarput.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa ukiut tamaasa nersornaasititsinerit tallimat agguaattarpaat, nunat avannarlerniit atuakkialerinermik, oqaasilerinermik, nipilersornermik, filmiliornermik taavalu nutaaliornermik suliaqartut nersornaaserniarlugit. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa Finlandimi sinniisui Helsinkimi nersornaasiinermi aaqqissuisuupput, tassanittaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiit 70-liineranut nalliuttorsiortitsineq ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaannit innersuunneqartut tassaapput:
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa avatangiisinut tungasuni nersornaasiuttagaanut: Louise Lynge
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa meeqqanut inuusuttunullu atuakkianut nersornaasiuttagaanut: Sørine Steenholdt aamma Ivínguak´ Stork Høegh atuakkamut Lilyp Silarsuaa
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut: Jessie Kleeman atuakkamut Arkhticós Dolorôs.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nipilersortartumut nersornaasiuttagaanut: AndaChan albummimut Visualize Happiness.
Nersornaaserneqartut pillugit uani atuarnerugit: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA kujataanut angalalersoq: Suliniutinnut taperneqarnissat pillugu naapitsigut
Eqqumiitsuliornermut kulturilerinermilluunniit suliniutimik pilersaaruteqarpit? Imaluunniit atuarfit nunat avannarlerni paarlaateqatigiikkusuppa? Taava maanna nunat avannarlerni taperneqarnissannut siunnersortinnissat periarfissaraat. Naapinnissamut attavigitigut. Septembarip aallartinneranni NAPA, Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat kujataani sumiiffinnut assigiinngitsunut atuarfiit qinnuteqarusuttunullu naapinniarlugit angalaartussaavoq. Peqatigiiffiit atorfeqarfiillu meeqqanut inuusuttunullu suliaqartartut naapikkusuppagut. Inuit ataasiakkaat assinganik suliaqartartut aamma naapikkusuppagut. Immaqa
Tarnima Nammatai // The Wounds of Our Soul atuaganngorpoq
Isiginnaartitissut saqqummersitsinerlu Tarnima Nammatai nunatsinni assut nuannarineqarluni angalaarsimavoq. Maanna atuagaq Tarnima nammatai // The Wounds of Our Soul // Jeg Bærer Min Sjæl saqqummerpoq. Immikkoortut pingasusut, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq aamma atuagaq immikkut tamarmik inuuneqarput, kisianni aamma imminnut atallutik. Atuagaq angalaarnernut ilaassaaq aamma atuarfinnut, kulturip illorsuinut, katersugaasivinnut
Kalaallit Nunaanni inuusuttunut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu suliniut naammassingajalerpoq: Puttaqutit kiapequtit atortarnissaannut pikkorinnerusariaqarpugut
Nappaat tunillaassuuttoq atuukkaluartoq, NorSafe aamma Imarsiornermik Ilinniarfik nunatsinni meeqqat atuarfiini angajullernut immakkut-angalanermi-isumannaatsuuneq pillugu pikkorissartitsinernik iluatsitsilluarsimapput. Ukiut pingasut ingerlanerini suliniutaasimasoq Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmit aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Suinnersuisoqatigiivinit qallunaat nunani avannarlerni siulittaasuuserannut atatillugu aallarnerlugu suliniutigisimasaat naammassingajalerpoq. Suliniut marlunnik siunertaqarsimavoq – nunani avannarlerni imarsiornermik ilinniarfinni
Eqqumiitsuliornermut kulturimullu suliniutinut annertuunut NAPAmut qinnuteqarfissaq qanilliartorpoq
1. septembari tassaavoq NAPAp Kulturimut Tapiisarfianut 100.000 aamma 200.000 kr.-it akornanni qinnuteqarfissaq kingulleq. Eqqumiitsuliornikkut kulturikkulluunniit nunatsinni attuumassuteqartumik aammalu Nunani Avannarlerni suleqatigisanik suleqateqaruit, qinnuteqaatit nassinnissaa qanilliartorpoq. Septembarip aallaqqaataa tassaavoq NAPA-p Kulturimut Tapiisarfianut qinnuteqaatit nassiunnissaanut periarfissaq kingulleq. NAPA-p kulturimut tapiisarfiata Nunani Avannarlerni tamaneersut inuit ataasiakkaat, suliniaqatigiiffiit aamma