Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput.
Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni statsministerit, nunat avannarlerni nunanut allanut ministerit nunat avannarlerneersullu politikerit, akornannilu Doris J. Jensen (Siumut) aamma Marianne Paviassen (Inuit Ataqatigiit) Kalaallit Nunaanniit, oqallinnermi peqataassapput.
Ataatsimiinnermi sammisassaq tassaavoq ”Nunat avannarliit siunissami nunarsuarmi inissisimaffiat”. Oqallinnermi pingaarnertut qaqinneqartussat tassaapput sillimaniarneq, Ukrainemi sorsunneq taavalu Europami ikummatissanik ajornartorsiorneq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera.
– Nunat avannarlerni suleqatigut politikkikkut oqallinnermi peqatiginissai qilanaarivara. Ukrainemi sorsunneq Europamilu ikummatissanik ajornartorsiorneq ullutsinni initoorujussuusut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik saqinnermut tapersersuinissaa, tassaasoq Nunat Avannerlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaata ilaat, Kalaallit Nunaannit sinniisuani siulittaasoq, Doris J. Jensen (Siumut) oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaanut innersuunneqartut
Ataatsimiisitsineq ingerlanerani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nersornaasittagaanut ajugaasut Musikhuset-imi, Helsinkimiit novembarip aallaqqaataani toqqaannartumik aallakaatitsinermi paasitinneqarumaarput.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa ukiut tamaasa nersornaasititsinerit tallimat agguaattarpaat, nunat avannarlerniit atuakkialerinermik, oqaasilerinermik, nipilersornermik, filmiliornermik taavalu nutaaliornermik suliaqartut nersornaaserniarlugit. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa Finlandimi sinniisui Helsinkimi nersornaasiinermi aaqqissuisuupput, tassanittaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiit 70-liineranut nalliuttorsiortitsineq ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaannit innersuunneqartut tassaapput:
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa avatangiisinut tungasuni nersornaasiuttagaanut: Louise Lynge
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa meeqqanut inuusuttunullu atuakkianut nersornaasiuttagaanut: Sørine Steenholdt aamma Ivínguak´ Stork Høegh atuakkamut Lilyp Silarsuaa
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut: Jessie Kleeman atuakkamut Arkhticós Dolorôs.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nipilersortartumut nersornaasiuttagaanut: AndaChan albummimut Visualize Happiness.
Nersornaaserneqartut pillugit uani atuarnerugit: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartipput
Arctic Winter Gamesimut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit aallartissimalerput. Tasiilami inuusuttut 21-t inuusuttunut kulturip illuani peqataapput. Maanna tamanut piginnaasanik takutitsinermut misilitsinnerit digitaliusut aallartipput. Arctic Winter Games 2024 Alaskami martsip qaammataani ingerlanneqassaaq. Kalaallit Nunaannit nunanillu peqataatitsisunit tamanit kulturimik takutitsillutik sinniisunik peqataatitsisoqassaaq, inuusuttut suliaannik isiginnaartitsisussanik. NAPA, kalaallit kulturilerinikkut ilanngussassaa
NAPA upernaaq 2022-mi aallartittussamik attaveqatigiinnermut praktikkertussarsiorpoq
Nunani Avannarlerni tamani Issittormiut isiginnittaasiannik siuarsaaqataarusuppit?Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat – NAPA Katuami allaffitsinni attaveqatigiinnermut 1-2-nik praktikkertussarsiorpoq. Kalaallit Nunaanni, Nunani Avannarlerni, Issittormiuni aamma nunani baltiskiusuni kulturimik paarlaasseqatigiittarnermik suliaqartut suleqatigilissavatit. Issittormiut Nunani Avannarlerni tamani eqqumaffigineqarlutillu akuerineqarnissaat suliassatta pingaarnerit ilagaat. Tamatuma saniatigut paasissutissiisarfik Info Norden Grønland ingerlapparput, tassani
Qinnuteqarnissamut piffissarititaasup tullia tassaavoq januarip 15-at
NAPAp Kulturimut Tapiisarfia ukioq 2023-mi aningaasaliissutissatut immikkoortitarisimasai nungupput. Taamaalilluni aamma qinnuteqarneq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq taamaatinneqarpoq. Kulturimut Tapiisarfimmut soqutiginnittoqarsimaqaaq. Inuit amerlasuut NAPA atorluarnikuuaat, tamannalu pillugu qinnuteqartorpassuarnut tamanut qujarusuppugut. 2024-mi aningaasanik agguaasseqqinnissatsinnut qilanaarpugut, qinnuteqarnissamut piffissarititaasoq tullia pissaaq januaarip 15-ianni. 2024-mi 3.000.000 koruuninik Kulturimut Tapiisarfik aningaasaliissutissanik agguagassaqassaaq.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik agguaassivoq: Kalaallit Nunaanni piujuartitsinermik suliniutit tapiiffigineqarput
Nunat avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, nunat avannarliit Issittumi nunallu allat iluaqutissaannut suleqatigiinnermik siuarsaanissamik siunertalik, suliniutinut pissanganartunut arlalinnut aningaasaliissuteqarsimavoq, ilaatigut Siu-Tsiu-mut aamma MIO-mut. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiat, NAPA-mit – Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikku Attaveqaatimit aamma Ilisimatusarfimmit aqunneqartoq, ukioq manna suliniutinut 22-nut aningaasaliissuteqarpoq.