Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput.
Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni statsministerit, nunat avannarlerni nunanut allanut ministerit nunat avannarlerneersullu politikerit, akornannilu Doris J. Jensen (Siumut) aamma Marianne Paviassen (Inuit Ataqatigiit) Kalaallit Nunaanniit, oqallinnermi peqataassapput.
Ataatsimiinnermi sammisassaq tassaavoq ”Nunat avannarliit siunissami nunarsuarmi inissisimaffiat”. Oqallinnermi pingaarnertut qaqinneqartussat tassaapput sillimaniarneq, Ukrainemi sorsunneq taavalu Europami ikummatissanik ajornartorsiorneq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera.
– Nunat avannarlerni suleqatigut politikkikkut oqallinnermi peqatiginissai qilanaarivara. Ukrainemi sorsunneq Europamilu ikummatissanik ajornartorsiorneq ullutsinni initoorujussuusut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik saqinnermut tapersersuinissaa, tassaasoq Nunat Avannerlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaata ilaat, Kalaallit Nunaannit sinniisuani siulittaasoq, Doris J. Jensen (Siumut) oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaanut innersuunneqartut
Ataatsimiisitsineq ingerlanerani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nersornaasittagaanut ajugaasut Musikhuset-imi, Helsinkimiit novembarip aallaqqaataani toqqaannartumik aallakaatitsinermi paasitinneqarumaarput.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa ukiut tamaasa nersornaasititsinerit tallimat agguaattarpaat, nunat avannarlerniit atuakkialerinermik, oqaasilerinermik, nipilersornermik, filmiliornermik taavalu nutaaliornermik suliaqartut nersornaaserniarlugit. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa Finlandimi sinniisui Helsinkimi nersornaasiinermi aaqqissuisuupput, tassanittaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiit 70-liineranut nalliuttorsiortitsineq ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaannit innersuunneqartut tassaapput:
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa avatangiisinut tungasuni nersornaasiuttagaanut: Louise Lynge
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa meeqqanut inuusuttunullu atuakkianut nersornaasiuttagaanut: Sørine Steenholdt aamma Ivínguak´ Stork Høegh atuakkamut Lilyp Silarsuaa
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut: Jessie Kleeman atuakkamut Arkhticós Dolorôs.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nipilersortartumut nersornaasiuttagaanut: AndaChan albummimut Visualize Happiness.
Nersornaaserneqartut pillugit uani atuarnerugit: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
Suliniutit Issittumi suleqatigiinnermut tungasut manna tikillugu 17-nit aningaasaliiffigineqartut
Ukioq manna Issuttumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqarfik, NAPAp aamma Ilisimatusarfiup ingerlataa, suliniutit 17-it tapiisuteqarfigai, katillugu 7 millionit koruuninik aningasaliivoq. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfiup inuit ataasiakkaat, kattuffiit aamma Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermut iluaqutaasussanik suliniutillit tapiiffigisarpai. Issittumi nunat avannarlerninngaanniit suleqataasut suliniutiminnut aningaasaliiffigineqarnissamut piumasaqaatit issittumut iluaqutaasinnaasut ukuninnga sammisaqartut tapiiffigisarpai: · Nunarsuaq /
NAPA kujataanut angalalersoq: Suliniutinnut taperneqarnissat pillugu naapitsigut
Eqqumiitsuliornermut kulturilerinermilluunniit suliniutimik pilersaaruteqarpit? Imaluunniit atuarfit nunat avannarlerni paarlaateqatigiikkusuppa? Taava maanna nunat avannarlerni taperneqarnissannut siunnersortinnissat periarfissaraat. Naapinnissamut attavigitigut. Septembarip aallartinneranni NAPA, Nunat Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat kujataani sumiiffinnut assigiinngitsunut atuarfiit qinnuteqarusuttunullu naapinniarlugit angalaartussaavoq. Peqatigiiffiit atorfeqarfiillu meeqqanut inuusuttunullu suliaqartartut naapikkusuppagut. Inuit ataasiakkaat assinganik suliaqartartut aamma naapikkusuppagut. Immaqa
Nunani Avannarlerni suleqateqarneq nipilersortartunut periarfissatsialaavoq
Nipilersoqatigiit Nuija NAPA-miit tapiiffigineqareerlutik immiussileruttorput. Nuijami nipilersortartoq Magnus Biilmann Trolle tamanna atatillugu nipilersoqatigiit pillugit oqaluttuarpoq nipilersortartunullu nutaanut siunnersuuteqarusuppoq. – NAPA piorsarsimassutsikkut aningaasaateqarfittut nunatsinni tapiiffiginissatsinnut periarfissatut uagutsinnut pitsaanerpaavoq, tassami NAPA-miit tapiiffigineqarnikkut ingerlariaqqissinnaagatta. Magnus Biilmann Trolle, Nuija-mi guitarertartoq erinarsortartorlu taama oqarpoq. NAPA 35.000 koruuninik Nuija tapiiffiginikuua, taamalillutik