Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput.
Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni statsministerit, nunat avannarlerni nunanut allanut ministerit nunat avannarlerneersullu politikerit, akornannilu Doris J. Jensen (Siumut) aamma Marianne Paviassen (Inuit Ataqatigiit) Kalaallit Nunaanniit, oqallinnermi peqataassapput.
Ataatsimiinnermi sammisassaq tassaavoq ”Nunat avannarliit siunissami nunarsuarmi inissisimaffiat”. Oqallinnermi pingaarnertut qaqinneqartussat tassaapput sillimaniarneq, Ukrainemi sorsunneq taavalu Europami ikummatissanik ajornartorsiorneq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera.
– Nunat avannarlerni suleqatigut politikkikkut oqallinnermi peqatiginissai qilanaarivara. Ukrainemi sorsunneq Europamilu ikummatissanik ajornartorsiorneq ullutsinni initoorujussuusut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik saqinnermut tapersersuinissaa, tassaasoq Nunat Avannerlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaata ilaat, Kalaallit Nunaannit sinniisuani siulittaasoq, Doris J. Jensen (Siumut) oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaanut innersuunneqartut
Ataatsimiisitsineq ingerlanerani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nersornaasittagaanut ajugaasut Musikhuset-imi, Helsinkimiit novembarip aallaqqaataani toqqaannartumik aallakaatitsinermi paasitinneqarumaarput.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa ukiut tamaasa nersornaasititsinerit tallimat agguaattarpaat, nunat avannarlerniit atuakkialerinermik, oqaasilerinermik, nipilersornermik, filmiliornermik taavalu nutaaliornermik suliaqartut nersornaaserniarlugit. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa Finlandimi sinniisui Helsinkimi nersornaasiinermi aaqqissuisuupput, tassanittaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiit 70-liineranut nalliuttorsiortitsineq ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaannit innersuunneqartut tassaapput:
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa avatangiisinut tungasuni nersornaasiuttagaanut: Louise Lynge
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa meeqqanut inuusuttunullu atuakkianut nersornaasiuttagaanut: Sørine Steenholdt aamma Ivínguak´ Stork Høegh atuakkamut Lilyp Silarsuaa
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut: Jessie Kleeman atuakkamut Arkhticós Dolorôs.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nipilersortartumut nersornaasiuttagaanut: AndaChan albummimut Visualize Happiness.
Nersornaaserneqartut pillugit uani atuarnerugit: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
NAPA pisortartaarpoq – Nina pisortatut atorfia Sørenimut ingerlatikkaa
Søren Würtz 2023-imiit NAPA-mi pisortanngulerpoq. Nina NAPA-mi sulilluarsimanera qujassutigaarput. Søren Würtz ukiortaami pisortanngoruni suliassat pisortaagallartumit Nina Paninnguaq S. Kristiansen-mit ingerlateqqinneqassapput. Naak Nina Paninnguaq S. KristiansenNAPA-mi uninniarnini nalunaarutiginikuugaluarlugu, pisortanngortussaq aallartilluarnissaanut ilinniartilluarnissaanullu piffisaqarluarumaarpoq. Nina namminersortutut sulileqqinniarluni aalajangiinikuuvoq. – Namminersortutut sulileqqinnissannut qamannga ilunnit aallutarileqqissallugu misigaara. NAPA-miinnera assut nuannarinikooqaara, tulluusimaarutigaaralu
NAPA eqqumiitsuliornermut kultoorimullu suliniutinik 520.000 koruuninik aningaasaliivoq
NAPA-p, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatip siulersuisui februaarimi aalajangerput suliniutit tallimat immikkuullarittut aningaasaliiffiginiarlugit. NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia eqqumiitsuliornermi kulturikkullu suliniutit arlallit meeqqanut inuusuttunullu, piujuartitsinermut aamma issittormiut sammiviliiffiat tunngassuteqartut aningaasatigut annertuumik tapiiffigineqarput. Qinnuteqaatinik tunniunnissamut piffissaliussaq 1. februar 2024 qaangiutinngitsoq NAPA qinnuteqaatinik pitsaasunik amerlasuniik tigusivoq, tamanna nunatsinni nunanilu avannarlerni
2023-imi aasami ukiamilu qinnuteqarfissat allanngortinneqartut
Qinnuteqarnissamut killissarititaanera oktoberip 15-iata tungaanut sivitsorneqarpoq 100.000-200.000 DKK-nut qinnuteqarnissamut killissarititaanera oktoberip 15-iata tungaanut sivitsorneqarpoq. Qinnuteqaatit NAPAp siulersuisuninngaanniit suliarineqartussaammata. Taamaammat naatsorsuutigisinnaavat novembarip 11-iata kingorna qinnuteqaatit pillugu tusagaqarumaarlutit. Julimi NAPA qinnuteqaatinik killisarititaqarnavianngilaq Naliginnaasumik qaammatit tamaasa 15-iani NAPA-mut qinnuteqartoqarsinnaavoq. Aasaanerani sulinngiffeqarnissaq pissutaalluni julimi qinnuteqaatinik killissarisaqartoqarnavianngilaq. Taamaammat aggustimi septemberimiluunniit
Team Kalaallit Nunaat Kultoorip Arctic Winter Gamesimut inuusuttut peqataasussat nanivai
Alaskami Arctic Winter Games 2024-imi ingerlasussamut nunatta kultoorikkut takutitassaanut inuttassarsiorneq taamaatippoq, inuusuttullu peqataasussat arfinillit nanineqarput. Septembarimi NAPA Tasiilamiippoq AWG-mut takutitsisussanik inuusuttunik kajumissaajartorlutillu ujaasiartorlutik. Tassani inuussuttut 21-t auditionerlutik peqataapput. Saniatigut inuusuttut nunatsinneersut periarfissaqarput digitalimik auditionernissaminnut. Inuusuttut piginnaaneqarluarput siunissamilu nutaaliorlutik suliaqalerumaartussat qularnanngillat. “Auditionerlutik videonik nassiussisut ikigisassaanngeqaat, assut