Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput.
Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni statsministerit, nunat avannarlerni nunanut allanut ministerit nunat avannarlerneersullu politikerit, akornannilu Doris J. Jensen (Siumut) aamma Marianne Paviassen (Inuit Ataqatigiit) Kalaallit Nunaanniit, oqallinnermi peqataassapput.
Ataatsimiinnermi sammisassaq tassaavoq ”Nunat avannarliit siunissami nunarsuarmi inissisimaffiat”. Oqallinnermi pingaarnertut qaqinneqartussat tassaapput sillimaniarneq, Ukrainemi sorsunneq taavalu Europami ikummatissanik ajornartorsiorneq aammalu silap pissusaata allanngoriartornera.
– Nunat avannarlerni suleqatigut politikkikkut oqallinnermi peqatiginissai qilanaarivara. Ukrainemi sorsunneq Europamilu ikummatissanik ajornartorsiorneq ullutsinni initoorujussuusut. Taamaammat pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik saqinnermut tapersersuinissaa, tassaasoq Nunat Avannerlerni Siunnersuisoqatigiit anguniagaata ilaat, Kalaallit Nunaannit sinniisuani siulittaasoq, Doris J. Jensen (Siumut) oqarpoq.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaanut innersuunneqartut
Ataatsimiisitsineq ingerlanerani Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nersornaasittagaanut ajugaasut Musikhuset-imi, Helsinkimiit novembarip aallaqqaataani toqqaannartumik aallakaatitsinermi paasitinneqarumaarput.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa ukiut tamaasa nersornaasititsinerit tallimat agguaattarpaat, nunat avannarlerniit atuakkialerinermik, oqaasilerinermik, nipilersornermik, filmiliornermik taavalu nutaaliornermik suliaqartut nersornaaserniarlugit. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa Finlandimi sinniisui Helsinkimi nersornaasiinermi aaqqissuisuupput, tassanittaaq Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiit 70-liineranut nalliuttorsiortitsineq ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaannit innersuunneqartut tassaapput:
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa avatangiisinut tungasuni nersornaasiuttagaanut: Louise Lynge
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa meeqqanut inuusuttunullu atuakkianut nersornaasiuttagaanut: Sørine Steenholdt aamma Ivínguak´ Stork Høegh atuakkamut Lilyp Silarsuaa
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut: Jessie Kleeman atuakkamut Arkhticós Dolorôs.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa nipilersortartumut nersornaasiuttagaanut: AndaChan albummimut Visualize Happiness.
Nersornaaserneqartut pillugit uani atuarnerugit: https://www.norden.org/da/nordisk-raads-priser
Ingerlateqqiguk
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Allatta!-mik ajugaasimasoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 2021-mi atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaasigaavoq
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit atuakkiortunut nersornaasiuttagaat siullermeertumik atuakkiortumut kalaallimut tunniunneqarpoq, novemberip aappaani Niviaq Korneliussen nersornaasiinermut ajugaammat. Isiginnaartitsisarfik Københavnimiittoq nipaaruteqqammilerpoq. Tina Dickow Helgi Jónsson, Vocal Linelu peqatigalugit ”Hjertestorm” appisimaareerlugu scenemit ingerlaqqammerpoq. Scenip saneraaninngaanniit Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede Lagmandilu Bárður á Steig Nielsen, sassarput pissanganersuaqalerporlu. Savalimmiormioq kalaalerluunniit
Kulturimut Tapiisarfimmut suli qinnuteqartoqarsinnaavoq
NAPA-p Kulturimut Tapiisarfia ukioq manna qinnuteqarfissaq kingullermut suli agguaassassaqarpoq. Suliniutinut qinnuteqartut tamarmik 100.000 koruunit ataallugu qinnuteqartoqarsinnaapput. Ukioq 2022 NAPA-mut eqqumiitsuliornermik kulturilerinermillu suliaqartunutnuannerluinnarnikuuvoq, ilami ukioq ataaseq killilersuuteqartoqarnikuunngimmat. Tamatta katerissimaaqqissinnaalluta kulturinut aaqqissukkanullu peqataaqqilersimalluta Nunani Avannarlerniit suleqatit aamma nunatsinnukartartut killersugaanatik tikittalersimapput. Taamaakkaluartorli aningaasanik tapiiissutigisinnaasagut ukioq manna nungukkusuppagut. Kulturimut
Susanne Andreasen NAPA-mi pisortanngorpoq
Susanne Andreasen Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaatimi, NAPA-mi, pisortanngorpoq. Andreasen nunatsinni kulturikkut isiginnaartitsisartullu silarsuaanni ukiorpassuarni misilittagaqarluarpoq. Susanne Andreasen ilaatigut ukiuni 2016-2023 Nunatta Isiginnaartitsisarfiani pisortaasimavoq, isiginnaartitsisarfimmut isiginnaartitsisartullu ilinniarfiannut akisussaasuunikuulluni. 2023-mi oktobarimiilli kulturikkut festivalimi Suialaa Arts Festivalimi (siornatigut Nuuk Nordisk Kulturfestival) pisortaavoq. Aammattaaq ilaatigut suliniutinik aqutsisutut namminersortutut sulisimavoq,
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik