Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit: Politikki
Eqqumiitsuliortut atugaasa pitsanngorsaaviginissaat anguniarneqarpoq, kisianni suut tamarmik aningaasaliiffigineqarsinnaanngillat, taama oqarpoq kulturimut naalakkersuisoq, Peter P. Olsen. Oqaloqatigiinneq takuuk imaluunniit tusarnaaruk.
NAPA sapaatit akunnerini aggersuni Nunani Avannarlerni kalaallisut oqaloqatigiinnerit saqqummiukkumaarpaai.
Immikkoortumi uani kulturimut naalakkersuisoq Peter P. Olsen, Inuit Ataqatigiineersoq oqaloqatigissavarput.
Ilisarititsineq
Qineqqusaartoqartillugu kulturilerisut eqqumiitsuliortullu qanoq pingaaruteqartiginerat atugaasalu pitsanngorsaavigineqarnissaat qineqqusaarutigineqartuartarput.
Qinigaareernerulli kingorna angorusutat imaaliallaannarluni anguneqarsinnaanngitsut Kultureqarnermut Naalakkersuisoq Peter Olsen oqarpoq. Taamaattorli eqqumiitsuliortut atugaannik pitsanngorsaasoqassasoq anguniarneqarpoq, kikkulli tamaasa oorinik milluuinnarlugit tuniorarneqarsinnaanngitsut naalakkersuisoq oqarpoq.
Inuup apersorneqartup oqaloqatiginerata oqariartuutaasalu pingaarnerit eqikkarnerat aana. Peter P. Olsenimik oqaloqateqarneq ataani isiginnaarsinnaavat tusarnaarluguluunniit.
Peter P. Olsen:
– Ukiunik 30-nik matuma siorna sanilliussigaanni ullutsinni eqqumiitsuliornermut kulturilerinermullu pissutsit pitsaanerupput.
– Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ilisimatusarnermut periusissiamik nutaamik saqqummiissapput. Oqaloqatigiinnerup kingorna januar 2023-mi periusissiaq saqqummiunneqarpoq.
– Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnermut inatsit aqqutigalugu Nunatta Isiginnaartitsisarfianut ukiumut tapiissut 8,9 millioner koruuninit 10 millioner koruuninut qaffassimavaat.
– Isiginnaartitsisarfiup pisortaata Susanne Andreasenip kissaatigaa Nunatta Isiginnaartitsisarfia ukiumut tapiiffigineqartarnera suli 4 millioner koruuninik qaffanneqassasoq. Peter P. Olsenip kissaat paasivaa kisianni nassuiaalluni aningaasanik amerlanernik nassaarniarneq ajornakusoortuusoq, ingammik maanna Covid-19-ip kingorna aamma Ukrainemi sorsunneq pissutigalugit.
– Peter P. Olsen isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni atuakkialerineq qarasaasiakkut digitalimik atuinermut saakkiartussasoq, atuakkat e-atuakkatut saqqummersinneqartarnerat sapernannginnerummat akikinnerullunilu.
– Peter P. Olsenip inuit allat politikeriunngitsut kulturimut nersornaammik tigusisussanik inunnik toqqaasalernissaat kissaatigaa.
– Filmiliornermut institutissaq politikerinit pilersaarutigineqarpoq, aamma isumassarsiaq ineriartorteqqikkusuppaa kiisalu aningaasaqarnermut inatsimmi aningaasassaanik nassaarissukkusullugu.
– Pisortat eqqumiitsuliortunut kulturilerisunullu pitsaanerusunik pissutsinik atugaqalersitsisinnaasut Peter P. Olsenip nassuerutigaa.
Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermut kulturimullu politikkiat
Eqqumiitsuliorneq kulturilu Kalaallit Nunaanni suliassaqarfiupput pingaarutillit, aamma tapersersorniarlugit siuarsaaviginiarlugillu Naalakkersuisut arlalinnik suliniuteqarniarput.
Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermut kulturimullu aningaasaliinikkut pingaarnertut tapersersuisarput. Naalagaaffik / staten? Naalakkersuisut kulturilerisut kattuffiinut aaqqissuussinernullu, kiisalu eqqumiitsuliortunut ingerlataqartunullu ataasiakkaanut aningaasaliisarput. Aningaasat taakku sammisassarpassuarnut tapersersuinertut atorneqartarput, matumani eqqumiitsuliornernut saqqummersitsinernullu, kulturikkut kingornussat tammatsaaliornerannut aamma kulturilerinermi kattuffinnut taakkulu akornanni attaveqarnerit ineriartortinneqarnerannut.
Naalakkersuisut aamma kalaallit nunani tamalaani isiginnaartitsivinniittarnerat siuarsaaffigaat, kalaallit eqqumiitsuliornerannik kulturianillu nunat tamalaat aaqqissuussaanni festivalini aamma aaqqissuussani takutitsisarnikkut, kiisalu kalaallit eqqumiitsuliortut kulturilerisullu nunat tamalaat paarlaasseqatigiittarneranni suleqatigiittarnerannilu tapersersortarnerisigut.
Taakku suliniutit saniatigut naalakkersuisut aamma Inuit kulturianni ileqqutoqqat pigiinnarnissaat siuarsaaffiginissallu assut pingaartitaraat. Tamakkununnga ilaapput ileqqutoqqat atorlugit eqqumiitsulioriaatsit soorlu qiperuineq, qiperuineq aamma annoraaminernik eqqumiitsuliorneq, kiisalu inuit-oqaasiinik ileqquinillu siuarsaaneq. Naalakkersuisut aamma ileqqutoqqat naleqartitallu nutarterneqarnissaat tapersersorpaat, soorlu piniarneq aalisarnerlu, taakku Inuit-kulturianni pingaaruteqartorujussuullutik ilaapput.
Ilinniartitaanermut, kultureqarnermut, timersornermut ilageeqarnermullu Naalakkersuisutut Peter P. Olsen naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik kultureqarnermullu politikkianik ataqatigiissaarinissamut ingerlatsinissamullu akisussaasuuvoq.
Tassani Peter P. Olsenip atuakkiortut, filmiliortartut aamma isiginnaartitsisartut ukiut ingerlanerini siusinnerusukkut oqaloqatigiissutigisarsimasaat pillugit ilaatigut akissuteqassaaq.
PAASISSUTISSAT
Nunani Avannarlerni kulturi pillugu kalaallisut oqaloqateqarnerit suliarineqarnerat suliniummut Nordic Talks’imut atatillugu Nordisk Kulturfondimit taperneqarput.
Kalaallit eqqumiitsuliortut silarsuaanni suleriaatsit pillugit nutaanik oqaloqatiginneriaatsinik ineriartortitsinissamullu isumassarsisitsinissamik isummersuinissaq siunertaavoq. Sumiiffimmi, nunami namminermi aamma nunani avannarlerni nutaamik ineriartortinneqartumik oqallinnermut sunniinissaq siunertaavoq – kisianni pingaarnerusumik Kalaallit Nunaannit issittormiut isiginnittariaasiannik eqqartuiffiuvoq. Eqqumiitsuliortut, kulturilerisut aamma kulturi pillugu politikerit eqqumiitsuliornermi atugassarititaasut aamma Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu politikkimik oqallisiginnissapput.
Neriuutigineqarpoq nunat avannarliit allat aamma Kalaallit Nunaat peqatigalugu nutaanik oqaloqatiginneriaatsinut suleqatigeeriaatsinullu isumassarsitinneqassasut.
Oqaloqatigiinnerit uku Nuuk Nordisk Kulturfestival 2023-p ingerlanneqarnerani oqaloqatigiinnerit nanginneqarnissaannut tunngaviliissapput.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit 74-issaa ataatsimiigiartut
Novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut Helsinki, Finlandimi ataatsimiisitsisoqassaaq, tassanilu Doris J. Jensen aamma Mariane Paviassen peqataassapput. Ataatsimiisitsisoqarnermullu atatillugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqartigiivisa nersornaasittagaat novembarip aallaqqaataani aamma pissapput. Sessioni, nunat avannarlerni politikkikkut oqallitsitsineq annerpaaq, Helsinkimi, Finlandimi novembarip aallaqqaataaniit sisamaata tungaanut ingerlanneqassaaq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa ilaasortai 87-it, nunani avannarlerni
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria