Kalaaleq ilinniartoq ilisimatusarnerup silarsuaani nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma assigiinngisitaarneq tapersersoraa
Kalaaleq ilinniartoq Aviaaja Lennert Olsen Aarhus Universitetimi Sustainable Heritage Management-imik (SHM) ilinniagaqarnermini assigiinngisitaarnermik aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq siuarsaanini nuannaarutigaa.
NAPA’p Kulturimut Tapiisarfiata tapiineratigut Aviaaja Lennert Olsen, Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarvsstudier, ukiunik 75-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani peqataasimavoq tassanilu assigiinngisitaarnerup aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaanerup siuarsaaffiginissaat pillugu oqalugiarsimalluni.
Nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarnermini oqaluttuaraa, qanoq ukiuni 300-ni nunasiaataanerup tigussaasutigut aamma tigussaanngitsunillu kalaallit kingornussaat sunnersimagaat. Nunasiaataajunnaarnerup kinguneratut aamma nunasiaqarsimasumit sunnigaasumik suliaqarfigisaq pillugu, misigisimavoq, nammineq kulturikkut kingornussani nammineq kingornussarisimasinnaanagit:
“Inuiaqatikka, inuiaqatigiit, uannik ilusilersuisimasut, piffissap ingerlanerani aaqqissuussamik naqisimaneqarsimapput, sakkortuumik allamut ilanngutitinneqarsimallutik aamma inuiannik toqoraaneq misigisimallugit, inuullu ilisimatuup, najoqqutarisanik oqaluttuarisaanermillu malunnarunnaarsakkanik taamaallaat tatiginninngitsup tamanna ilumoortuusoq isumaqatigissavaanga.”
Aviaajap ilinniagaqarnermini ilinniarsimavaa, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiinnissamut inissaqartoq soorlu aamma nunat killingisa akornanni taamaattoqarsinnaasoq, kisianni suleqatigiinneq aamma nunasiaataajunnaariartorneq nunasiaataasimasut kisimik suliarisinnanngikkaat erseqqissaavoq.
Tusaaneqartutut misigisimavoq
Aviaaja nunat inoqqaavinit kisiartaalluni sinniisutut nalliuttorsiortitsinermi nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma nunasiateqarneq oqaluuserai, tamannalu assut pikkunarsimavoq. Ingammik piviusut oqariartuutillu oqaluttuariniakkani tusarnaartunit paasineqartut paasigaangamiuk. Isumaqarpoq, nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaanera pillugu illua’tungeriit naligiimmik paasinninnermik pilersitsinissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik kiisalu iliuuseqarnissamut suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqartoq.
Oqalugiareermat tusarnaartut amerlasuut ornissimavaat qujaffigiartorlugu, ilaat kalaallisut oqalullutik.
”Ima oqarlunga naggasiilerama ‘Akisussaaffik NUNASIAATAASIMASUT KISIMIK ASSAANNIIGINNARSINNAANNGIAQ’, taava uanga nunat avannarlermiut/danskit suliffeqarfianni kalaalliusutut nunap inoqqaavatut tassaniinnera malunnartinniarlugu, suleqatigiinnermut iluatsilluarsimasumut uppernarsaatitut assaga qullarpara, naak ‘aasit ilinniagaqartoq alla-agaluarlunga’.
Angerlareerami inuit attaveqaataasigut pitsaasumik assut saaffigineqartarsimavoq, tassanimi misigisani avitseqatigisimagamiuk.
“Kalaallit Nunaat, inuiaqatigiit ilaaffikka aamma kalaallit ilinniartut pingaartitakka sinniisuuffigisinnaagakkit taassumalu pingaaruteqarnera misigaara iluatsilluarsinnaasoq”, oqarpoq Aviaaja.
Aamma kingornussami qanilaarnera misigisimallugu oqaluttuarpoq:
“Nunap inuiatut pingaaruteqarsimavoq inuttut peqataanera malunnartissallugu, kisimiinnginnama, kingornussakka atinniipput, oqaatsinni, inuiaqatigiillu uannik pinngortitsisimasut sinnerlugit maaniillunga.”
Kulturimut tapiisarfimmit taperneqarneq
Suliniut NAPA’p Kulturimut tapiisarfianit aningaasaliiffigineqarsimavoq, tassannga Nunani Avannarlerni tamani kalaallinut tunngassutilinnut naleqquttunik, inuit ataasiakkaat, suliniuteqarfiit aamma eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu suliaqartut tapiiffigineqartarput. Aningaasaliineq Aviaajap Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni angalanermut aningaasartuutaanut atorneqarsimavoq.
”Assut qujamasuppunga, NAPA’p aningaasaliiffigineqartussatut, taamaalillungalu kalaallit ilinniartut danskit suliffeqarfiini najuussinnaatitaatillunga oqalugiarsinnaatitaallungalu toqqarsimammanga. Taama Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarv’ip ukiunik 75-nngortorsiornerani nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarsinnaanera oqaluttuarisaanermi illua’tungeriinni nunasiaataajunnaariartortitsinermut suliamut ingerlasumut suleqatigiinnertut iluatsilluartutut isigineqassasoq kissaatigaara.”
Nutaarsiassat allat
Nunat Avannarlermiut inuusuttai peqatigalugit weekend-camperneq
NUBF – Nordens Unge i Bæredygtige Fællesskaber – DUF, Dansk Ungdoms Fællesrådimit suliaavoq – Nunat avannarliit tamat inuusuttaasa patajaannerusumik imminnut ataqatigiilernissaannut siunertaqarluni pilersinneqartoq. NUBF 2020-mi ukiumoortumik inuusuttunik sungiusaatitsivoq, tassanilu nunat avannarlernit inuusuttut weekendimi imminnut naapeqatigiissimapput. Tassani sammisaqartitsinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarput, ilaatigut suliniutit pillugit allaaserinninnissamut sungiusarnerit aamma nunani
Inuummarilluni uteqqinneq
Nina Paninnguaq Skydsbjerg Kristiansen erninerminut atatillugu sulinngiffeqareerluni maanna NAPA-mut uteqqippoq. Nina august 2021-mi siunnersortitut sulilerpoq. Maanna uteqqikkami pissutsit allanngorsimapput. Nina maana pisortap tullersortaatut atorfinitsinneqarsimavoq – aamma pisortap sinniisuatut 1. august 2022-mi atorfeqalissalluni! Nina Paninnguaq Sisimiuni inunngorsimavoq, kisianni Nuummi peroriartorsimalluni. Isiginnaartitsisunngornissani sivisunerpaamik sinnattorisimavaa – kisianni 2004-mi
Pauliina Oinonen NAPA-mi pisortaagallartutut atorfinippoq
Pisortamik nutaamik atorfinitsitsisoqarnissaata tungaanut ingerlalluartumik ikaarsaariartoqarnissaa qulakkeerniarlugu, NAPA-mi pisortaagallartussamik toqqaanissaq aalajangerneqarpoq. Søren Würtz, NAPA-mi pisortaq, nalunaarpoq NAPA-mi atorfimminit apriilip 30-ani soraarniarluni. Pisortassamik nutaamik nassaartoqarnissaata tungaanut NAPA ingerlalluarnissaa qulakkeerniarlugu, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa Pauliina Oinonen pisortaagallartussatut toqqarsimavaat. Pauliina Finlandimeersoq januaarimi 2022-mi siunnersortitut NAPA-mi ilannguppoq. Taamanimiilli NAPA-p
Viktoria Joelsen Allatta! Inersimasunut ajugaasoq: Silarsuaq nutaaq alla iserfigilerpara
Atuakkiami “Qilaappali”-mi nukappiaraq 1930-kkunni Tunumi peroriartortoq oqaluttuarineqarpoq. Ukiut marluk matuma siorna NAPA-p allannermik unammisitsineq Allatta! sisamassaat aallarteqqippaa, siullermeersumillu inersimasunut unammisitsineq ingerlanneqarluni. 2023-mi decembarimi tunniussinissamut killigititaq sioqqullugu atuakkiat sisamat nassiunneqarsimapput. Atuakkianit nassiunneqartunit sisamaasunit Viktoria Joelsenip ataatami 1930-kkunni meeraanerani inuusuttuaraaneranilu Tunumi inuunera pillugu oqaluttualiaa naliliisunit tigulluarneqarpoq. Viktoria