Kalaaleq ilinniartoq ilisimatusarnerup silarsuaani nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma assigiinngisitaarneq tapersersoraa
Kalaaleq ilinniartoq Aviaaja Lennert Olsen Aarhus Universitetimi Sustainable Heritage Management-imik (SHM) ilinniagaqarnermini assigiinngisitaarnermik aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq siuarsaanini nuannaarutigaa.
NAPA’p Kulturimut Tapiisarfiata tapiineratigut Aviaaja Lennert Olsen, Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarvsstudier, ukiunik 75-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani peqataasimavoq tassanilu assigiinngisitaarnerup aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaanerup siuarsaaffiginissaat pillugu oqalugiarsimalluni.
Nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarnermini oqaluttuaraa, qanoq ukiuni 300-ni nunasiaataanerup tigussaasutigut aamma tigussaanngitsunillu kalaallit kingornussaat sunnersimagaat. Nunasiaataajunnaarnerup kinguneratut aamma nunasiaqarsimasumit sunnigaasumik suliaqarfigisaq pillugu, misigisimavoq, nammineq kulturikkut kingornussani nammineq kingornussarisimasinnaanagit:
“Inuiaqatikka, inuiaqatigiit, uannik ilusilersuisimasut, piffissap ingerlanerani aaqqissuussamik naqisimaneqarsimapput, sakkortuumik allamut ilanngutitinneqarsimallutik aamma inuiannik toqoraaneq misigisimallugit, inuullu ilisimatuup, najoqqutarisanik oqaluttuarisaanermillu malunnarunnaarsakkanik taamaallaat tatiginninngitsup tamanna ilumoortuusoq isumaqatigissavaanga.”
Aviaajap ilinniagaqarnermini ilinniarsimavaa, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiinnissamut inissaqartoq soorlu aamma nunat killingisa akornanni taamaattoqarsinnaasoq, kisianni suleqatigiinneq aamma nunasiaataajunnaariartorneq nunasiaataasimasut kisimik suliarisinnanngikkaat erseqqissaavoq.
Tusaaneqartutut misigisimavoq
Aviaaja nunat inoqqaavinit kisiartaalluni sinniisutut nalliuttorsiortitsinermi nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma nunasiateqarneq oqaluuserai, tamannalu assut pikkunarsimavoq. Ingammik piviusut oqariartuutillu oqaluttuariniakkani tusarnaartunit paasineqartut paasigaangamiuk. Isumaqarpoq, nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaanera pillugu illua’tungeriit naligiimmik paasinninnermik pilersitsinissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik kiisalu iliuuseqarnissamut suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqartoq.
Oqalugiareermat tusarnaartut amerlasuut ornissimavaat qujaffigiartorlugu, ilaat kalaallisut oqalullutik.
”Ima oqarlunga naggasiilerama ‘Akisussaaffik NUNASIAATAASIMASUT KISIMIK ASSAANNIIGINNARSINNAANNGIAQ’, taava uanga nunat avannarlermiut/danskit suliffeqarfianni kalaalliusutut nunap inoqqaavatut tassaniinnera malunnartinniarlugu, suleqatigiinnermut iluatsilluarsimasumut uppernarsaatitut assaga qullarpara, naak ‘aasit ilinniagaqartoq alla-agaluarlunga’.
Angerlareerami inuit attaveqaataasigut pitsaasumik assut saaffigineqartarsimavoq, tassanimi misigisani avitseqatigisimagamiuk.
“Kalaallit Nunaat, inuiaqatigiit ilaaffikka aamma kalaallit ilinniartut pingaartitakka sinniisuuffigisinnaagakkit taassumalu pingaaruteqarnera misigaara iluatsilluarsinnaasoq”, oqarpoq Aviaaja.
Aamma kingornussami qanilaarnera misigisimallugu oqaluttuarpoq:
“Nunap inuiatut pingaaruteqarsimavoq inuttut peqataanera malunnartissallugu, kisimiinnginnama, kingornussakka atinniipput, oqaatsinni, inuiaqatigiillu uannik pinngortitsisimasut sinnerlugit maaniillunga.”
Kulturimut tapiisarfimmit taperneqarneq
Suliniut NAPA’p Kulturimut tapiisarfianit aningaasaliiffigineqarsimavoq, tassannga Nunani Avannarlerni tamani kalaallinut tunngassutilinnut naleqquttunik, inuit ataasiakkaat, suliniuteqarfiit aamma eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu suliaqartut tapiiffigineqartarput. Aningaasaliineq Aviaajap Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni angalanermut aningaasartuutaanut atorneqarsimavoq.
”Assut qujamasuppunga, NAPA’p aningaasaliiffigineqartussatut, taamaalillungalu kalaallit ilinniartut danskit suliffeqarfiini najuussinnaatitaatillunga oqalugiarsinnaatitaallungalu toqqarsimammanga. Taama Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarv’ip ukiunik 75-nngortorsiornerani nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarsinnaanera oqaluttuarisaanermi illua’tungeriinni nunasiaataajunnaariartortitsinermut suliamut ingerlasumut suleqatigiinnertut iluatsilluartutut isigineqassasoq kissaatigaara.”
Nutaarsiassat allat
NAPAmi Kulturimut Tapiisarfik 200.000 kr. tungaanut aningaasanik qinnuteqarfissaq kingusinnerpaamik qinnuteqarfigineqarsinnaavoq oktobarip 15-ianni
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Kulturimut Tapiisarfia qinnuteqaatinik amerlasuunik nuannersunik pisarpoq. Kisianni kulturilerinermi siunissaq piujuartoq pillugu suliniutinik qinnuteqartut amerlavallaanngillat. NAPA suliniutinik piujuartitsinermut immikkut sammisaqartunik ujartuivoq. 100.000-niit 200.000 kr. tungaanut NAPAp Kulturimut Tapiisarfimmut qinnuteqarnissaq oktoberip 15-ianni killeqarpoq. NAPA, Kulturimut Tapiisarfia nunarsuarput siunissaa ukkataralugu eqqumiitsuliornikkut kulturilerinikkullu
Nunat Avannarlermioqatigiit NAPA-lu nunat avannarlermiut kaffillernerannut qaaqqusipput
Nunat Avannarlermioqatigiit NAPA-lu Nunat Avannarlermiut ulluanni 23. marts nal. 17.30 – 19.00 kaffillernermut qaaqqusipput. Nunat Avannarlermioqatigiit Nunat Avannarlermiut ulluanni ukioq ataasinngortorsiussapput, tassungalu atatillugu NAPA peqatigalugu kikkunnut tamanut kaffisoriartoqqusillutik. Kafillerneq ingerlanneqassaaq Katuap saqqummersitsiviani nal. 17.30 – 19.00. Kaffi, tii aamma kaageqassaaq. Kaffisornermi KIMIK-p saqqummersitai isiginnaarneqarsinnaapput. Kaffillerneq
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata tiguaa
10 millionit danskit koruunii. Tassa Nordisk Rådgivningskomité for Arktis (NRKA)-p Issittumi piujuaannartitsinermik suliniuteqartunut ukiumut agguaattagassai. Pulje ammasoq ukiumut aalajangerneqartassaaq, aningaasartassaviillu decemberimi aalajangiunneqartassapput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfik Kalaallit Nunaata 2024-p tungaanut tigussagaa Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit 73-issaannik ataatsimeersuarneranni Nunat Avannarliit Ministeriisa aalajangerpaat. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Suleqatigiinnerannut Naalakkersuisuata
Tarnima nammatai
Hanne Gukkilu 2018 aasaagaa Tivolimi naapimmata suliniut naalaatsornerinnakkut pinngorpoq. Eqqumiitsuliortut taakku marluk isumaqatigiipallapput arlaanik pilersitsisariaqarlutik. Isiginnaartitsinissamik isumassarsiaat erniinnaq pingasoqiusanngorluni ineriartorpoq, isiginnaartitsissut, saqqummersitsineq atuagarlu. ”Tarnima nammatai” isiginnaartitsissusiaavoq isiginnaartunut attaveqartoq. Isiginnaartitsissussap isiginnaartitsinermini inuttaaffissani ilikkareersimallugu isiginnaartitsiffissaminut iserpoq isiginnaariartorlu isiminik attaveqarfigilereerlugu. Qungujuppoq isiminillu ilassilluni, apererususulersitsilluni, ”ajunngik?” Isiginnaartitseqatissanili saakkamigit, isiginnaarianut