Kalaaleq ilinniartoq ilisimatusarnerup silarsuaani nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma assigiinngisitaarneq tapersersoraa
Kalaaleq ilinniartoq Aviaaja Lennert Olsen Aarhus Universitetimi Sustainable Heritage Management-imik (SHM) ilinniagaqarnermini assigiinngisitaarnermik aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq siuarsaanini nuannaarutigaa.
NAPA’p Kulturimut Tapiisarfiata tapiineratigut Aviaaja Lennert Olsen, Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarvsstudier, ukiunik 75-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani peqataasimavoq tassanilu assigiinngisitaarnerup aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaanerup siuarsaaffiginissaat pillugu oqalugiarsimalluni.
Nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarnermini oqaluttuaraa, qanoq ukiuni 300-ni nunasiaataanerup tigussaasutigut aamma tigussaanngitsunillu kalaallit kingornussaat sunnersimagaat. Nunasiaataajunnaarnerup kinguneratut aamma nunasiaqarsimasumit sunnigaasumik suliaqarfigisaq pillugu, misigisimavoq, nammineq kulturikkut kingornussani nammineq kingornussarisimasinnaanagit:
“Inuiaqatikka, inuiaqatigiit, uannik ilusilersuisimasut, piffissap ingerlanerani aaqqissuussamik naqisimaneqarsimapput, sakkortuumik allamut ilanngutitinneqarsimallutik aamma inuiannik toqoraaneq misigisimallugit, inuullu ilisimatuup, najoqqutarisanik oqaluttuarisaanermillu malunnarunnaarsakkanik taamaallaat tatiginninngitsup tamanna ilumoortuusoq isumaqatigissavaanga.”
Aviaajap ilinniagaqarnermini ilinniarsimavaa, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiinnissamut inissaqartoq soorlu aamma nunat killingisa akornanni taamaattoqarsinnaasoq, kisianni suleqatigiinneq aamma nunasiaataajunnaariartorneq nunasiaataasimasut kisimik suliarisinnanngikkaat erseqqissaavoq.
Tusaaneqartutut misigisimavoq
Aviaaja nunat inoqqaavinit kisiartaalluni sinniisutut nalliuttorsiortitsinermi nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma nunasiateqarneq oqaluuserai, tamannalu assut pikkunarsimavoq. Ingammik piviusut oqariartuutillu oqaluttuariniakkani tusarnaartunit paasineqartut paasigaangamiuk. Isumaqarpoq, nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaanera pillugu illua’tungeriit naligiimmik paasinninnermik pilersitsinissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik kiisalu iliuuseqarnissamut suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqartoq.
Oqalugiareermat tusarnaartut amerlasuut ornissimavaat qujaffigiartorlugu, ilaat kalaallisut oqalullutik.
”Ima oqarlunga naggasiilerama ‘Akisussaaffik NUNASIAATAASIMASUT KISIMIK ASSAANNIIGINNARSINNAANNGIAQ’, taava uanga nunat avannarlermiut/danskit suliffeqarfianni kalaalliusutut nunap inoqqaavatut tassaniinnera malunnartinniarlugu, suleqatigiinnermut iluatsilluarsimasumut uppernarsaatitut assaga qullarpara, naak ‘aasit ilinniagaqartoq alla-agaluarlunga’.
Angerlareerami inuit attaveqaataasigut pitsaasumik assut saaffigineqartarsimavoq, tassanimi misigisani avitseqatigisimagamiuk.
“Kalaallit Nunaat, inuiaqatigiit ilaaffikka aamma kalaallit ilinniartut pingaartitakka sinniisuuffigisinnaagakkit taassumalu pingaaruteqarnera misigaara iluatsilluarsinnaasoq”, oqarpoq Aviaaja.
Aamma kingornussami qanilaarnera misigisimallugu oqaluttuarpoq:
“Nunap inuiatut pingaaruteqarsimavoq inuttut peqataanera malunnartissallugu, kisimiinnginnama, kingornussakka atinniipput, oqaatsinni, inuiaqatigiillu uannik pinngortitsisimasut sinnerlugit maaniillunga.”
Kulturimut tapiisarfimmit taperneqarneq
Suliniut NAPA’p Kulturimut tapiisarfianit aningaasaliiffigineqarsimavoq, tassannga Nunani Avannarlerni tamani kalaallinut tunngassutilinnut naleqquttunik, inuit ataasiakkaat, suliniuteqarfiit aamma eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu suliaqartut tapiiffigineqartarput. Aningaasaliineq Aviaajap Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni angalanermut aningaasartuutaanut atorneqarsimavoq.
”Assut qujamasuppunga, NAPA’p aningaasaliiffigineqartussatut, taamaalillungalu kalaallit ilinniartut danskit suliffeqarfiini najuussinnaatitaatillunga oqalugiarsinnaatitaallungalu toqqarsimammanga. Taama Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarv’ip ukiunik 75-nngortorsiornerani nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarsinnaanera oqaluttuarisaanermi illua’tungeriinni nunasiaataajunnaariartortitsinermut suliamut ingerlasumut suleqatigiinnertut iluatsilluartutut isigineqassasoq kissaatigaara.”
Nutaarsiassat allat
UNLEASH Kalaallit Nunaat qinnuteqarfigineqarsinnaalerpoq
Ullut 20. aamma 27. august 2022 akornanni UNLEASH Nuummi nunap immikkoortuani pinngorartitsiffiliorniarpoq! Tassani inuusuttut piginnaanillit Issittormiut-Nunat Avannarlermiut 200-t 18-35-nik ukiullit katersuutissapput. Nunanit taakkuninnga tamanit inunnit ikiuisartunit ilisimasaqarluartunillu ikiorneqarlutit Piujuartitsilluni Ineriartortitsinissaq pillugu Nunarsuarmi anguniagassap anguneqarnissaanut pinngorartitsillutit nutaaliorlutit ineriartortitsisinnaavutit. Taakku saniatigut illit pilersaarutitit anguniarlugit eqimattani sulissaatit! UNLEASH
NAPA-mi sulisut: Ivaana Olsvig Brandt
NAPA-p sunik suliaqarnera ilarpassuasi nalugunanngilaat, kisianni kikkuuvugut? NAPA-mi nunanit avannarlernit sisamanit — Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit, Norgemit Finlandimillu — maanna sulisoqarpoq. Ullumikkut aaqqissuussinermut ataqatigiissarisutut ilinniartoq Ivaana Olsvig Brandt. Ivaana Danmarkimi Odensemi inunngorpoq, tallimanik ukioqarlunili Nuummi najugaqarsimavoq. Københavnimi NEXT-imi aaqqissuussinermik ataqatigiissaarisutut ilinniarpoq. Maannakkut NAPA-mi ilinniarpoq misilittagaqalerniarluni. NAPA-mi
Qinnuteqarnissamut piffissarititaasup tullia tassaavoq januarip 15-at
NAPAp Kulturimut Tapiisarfia ukioq 2023-mi aningaasaliissutissatut immikkoortitarisimasai nungupput. Taamaalilluni aamma qinnuteqarneq, decembarip 15-iat nallertinnagu qinnuteqarfiusussaagaluartoq taamaatinneqarpoq. Kulturimut Tapiisarfimmut soqutiginnittoqarsimaqaaq. Inuit amerlasuut NAPA atorluarnikuuaat, tamannalu pillugu qinnuteqartorpassuarnut tamanut qujarusuppugut. 2024-mi aningaasanik agguaasseqqinnissatsinnut qilanaarpugut, qinnuteqarnissamut piffissarititaasoq tullia pissaaq januaarip 15-ianni. 2024-mi 3.000.000 koruuninik Kulturimut Tapiisarfik aningaasaliissutissanik agguagassaqassaaq.
Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut qinnuteqartarfik atulersinneqartoq!
Kalaallit Nunaata puljeap ingerlanneqarneranut akisussaaffik tigummaguli NAPA-p aamma Ilisimatusarfiup Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmut nittartagaq amma qinnuteqartarfik atulersippaat. Taamaalilluni suliniutit Issittumi piujuartitsinermik ineriartortitsinermik ukkatarinnittut maanna puljeamut qinnuteqarsinnaalerput. Issittumi Suleqatigiinnermut Tapiissuteqartarfimmik Kalaallit Nunaat ingerlatsinermik akisussaalissasoq 2. november 2021 naggataarutaasumik aalajangerneqarmalli NAPA aamma Ilisimatusarfik nittartakkap qinnuteqartarfiullu naammassinissaat ulapputigisimavaat. Taamaattumik assut