Kalaaleq ilinniartoq ilisimatusarnerup silarsuaani nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma assigiinngisitaarneq tapersersoraa
Kalaaleq ilinniartoq Aviaaja Lennert Olsen Aarhus Universitetimi Sustainable Heritage Management-imik (SHM) ilinniagaqarnermini assigiinngisitaarnermik aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq siuarsaanini nuannaarutigaa.
NAPA’p Kulturimut Tapiisarfiata tapiineratigut Aviaaja Lennert Olsen, Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarvsstudier, ukiunik 75-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani peqataasimavoq tassanilu assigiinngisitaarnerup aamma nunasiaataajunnaarsitsiniaanerup siuarsaaffiginissaat pillugu oqalugiarsimalluni.
Nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarnermini oqaluttuaraa, qanoq ukiuni 300-ni nunasiaataanerup tigussaasutigut aamma tigussaanngitsunillu kalaallit kingornussaat sunnersimagaat. Nunasiaataajunnaarnerup kinguneratut aamma nunasiaqarsimasumit sunnigaasumik suliaqarfigisaq pillugu, misigisimavoq, nammineq kulturikkut kingornussani nammineq kingornussarisimasinnaanagit:
“Inuiaqatikka, inuiaqatigiit, uannik ilusilersuisimasut, piffissap ingerlanerani aaqqissuussamik naqisimaneqarsimapput, sakkortuumik allamut ilanngutitinneqarsimallutik aamma inuiannik toqoraaneq misigisimallugit, inuullu ilisimatuup, najoqqutarisanik oqaluttuarisaanermillu malunnarunnaarsakkanik taamaallaat tatiginninngitsup tamanna ilumoortuusoq isumaqatigissavaanga.”
Aviaajap ilinniagaqarnermini ilinniarsimavaa, Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni suleqatigiinnissamut inissaqartoq soorlu aamma nunat killingisa akornanni taamaattoqarsinnaasoq, kisianni suleqatigiinneq aamma nunasiaataajunnaariartorneq nunasiaataasimasut kisimik suliarisinnanngikkaat erseqqissaavoq.
Tusaaneqartutut misigisimavoq
Aviaaja nunat inoqqaavinit kisiartaalluni sinniisutut nalliuttorsiortitsinermi nunasiaataajunnaarsitsiniaaneq aamma nunasiateqarneq oqaluuserai, tamannalu assut pikkunarsimavoq. Ingammik piviusut oqariartuutillu oqaluttuariniakkani tusarnaartunit paasineqartut paasigaangamiuk. Isumaqarpoq, nunasiaataasimanerup oqaluttuarisaanera pillugu illua’tungeriit naligiimmik paasinninnermik pilersitsinissaannut alloriarnerusoq pingaarutilik kiisalu iliuuseqarnissamut suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqartoq.
Oqalugiareermat tusarnaartut amerlasuut ornissimavaat qujaffigiartorlugu, ilaat kalaallisut oqalullutik.
”Ima oqarlunga naggasiilerama ‘Akisussaaffik NUNASIAATAASIMASUT KISIMIK ASSAANNIIGINNARSINNAANNGIAQ’, taava uanga nunat avannarlermiut/danskit suliffeqarfianni kalaalliusutut nunap inoqqaavatut tassaniinnera malunnartinniarlugu, suleqatigiinnermut iluatsilluarsimasumut uppernarsaatitut assaga qullarpara, naak ‘aasit ilinniagaqartoq alla-agaluarlunga’.
Angerlareerami inuit attaveqaataasigut pitsaasumik assut saaffigineqartarsimavoq, tassanimi misigisani avitseqatigisimagamiuk.
“Kalaallit Nunaat, inuiaqatigiit ilaaffikka aamma kalaallit ilinniartut pingaartitakka sinniisuuffigisinnaagakkit taassumalu pingaaruteqarnera misigaara iluatsilluarsinnaasoq”, oqarpoq Aviaaja.
Aamma kingornussami qanilaarnera misigisimallugu oqaluttuarpoq:
“Nunap inuiatut pingaaruteqarsimavoq inuttut peqataanera malunnartissallugu, kisimiinnginnama, kingornussakka atinniipput, oqaatsinni, inuiaqatigiillu uannik pinngortitsisimasut sinnerlugit maaniillunga.”
Kulturimut tapiisarfimmit taperneqarneq
Suliniut NAPA’p Kulturimut tapiisarfianit aningaasaliiffigineqarsimavoq, tassannga Nunani Avannarlerni tamani kalaallinut tunngassutilinnut naleqquttunik, inuit ataasiakkaat, suliniuteqarfiit aamma eqqumiitsuliornermi kulturilerinermilu suliaqartut tapiiffigineqartarput. Aningaasaliineq Aviaajap Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni angalanermut aningaasartuutaanut atorneqarsimavoq.
”Assut qujamasuppunga, NAPA’p aningaasaliiffigineqartussatut, taamaalillungalu kalaallit ilinniartut danskit suliffeqarfiini najuussinnaatitaatillunga oqalugiarsinnaatitaallungalu toqqarsimammanga. Taama Aarhus Universitetimi Institut for Arkæologi og Kulturarv’ip ukiunik 75-nngortorsiornerani nalliuttorsiortitsinermi oqalugiarsinnaanera oqaluttuarisaanermi illua’tungeriinni nunasiaataajunnaariartortitsinermut suliamut ingerlasumut suleqatigiinnertut iluatsilluartutut isigineqassasoq kissaatigaara.”
Nutaarsiassat allat
Indigenous Fashion Week Toronto 2022-mut qinnuteqaqqusineq
Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) ukiup tullissaanut sapaatip akunnerata ataatsip ingerlanerani ilusilersuineq, eqqumiitsuliorneq il.il. pillugit sammisassaqartitsinissamut qinnuteqarnissamut ammaassipput. Nunap inooqqavi ilusilersuinermik, eqqumiitsuliornermik il.il. suliaqartut qinnuteqarnissaminnut kaammattorneqarput. Aamma kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik peqataanissamut qinnuteqarfigineqarsinnaavoq. Indigenous Fashion Week Toronto (IFWTO) tassavoq ukioq allortarlugu nunat inoqqaavinit mutit, assassukkat aamma annoraaminernit
Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut naapikkit
Ulloq 14. April Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Atuakkiortunut nersornaasiuttagaannik nersornaaserneqarnissamik innersuussaasimasut atuakkiortut livestreamikkut oqaloqatigineqarneri nangeqattaartut nutaat aallartissapput. Sapaatit akunneri tamaasa atuakkiortut atuakkiaminni eqqartugaat soorlu inuunermi aniguineq, silanngajaarneq, attassuteqaatit, angalajumatussuseq, pisinnaajunnaarneq aamma allat atuakkiaminni allaaserisimasaat oqaluuserineqartassapput. Nersornaasigassatut innersuussat aamma atuffassisassapput. Ukioq manna atuakkiatik pillugit nersornaasigassatut innersuunneqartut Nunanit
NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisussaq sullarissoq
Maannguaq Rosing NAPAmi suliniutinut ataqatigiissaarisunngorpoq. Taanna Formel-1-imi sukkaniuttartutut sukkatigaluni aallartilluareerpoq. Ataasinngornermi aggustip 15-iani Maannguaq Rosing nuannaarluni NAPAmut iserpoq. Suliniutinut ataqatigiissaarisussatummi ulloq taanna Maannguaq sulileqqaarpoq. Maannguaq kajumissuseqarluarluni suliassaq siulleq aallartippaa. Suliassarli imaannaanngitsuuvoq. Taassumami allagarpassuit digitalinngortittussaammagit. Ullulli pingasuinnaat qaangiutereersut pappilissat tuusintilikkaat skannereerlugit suliaq naammassivaa. Maannguaq eqqissisimasuuvoq sukkasuumillu
Issittumi nukissiorneq pillugu unammisitsineq
Nordisk Energiforskning (NEF) nunani avannarlerni nukissiuutit pillugit suleqatigiinnermik tapersersuinermik siunertaqarpoq. Taakku ukiut tamaasa nunani avannarlerni nukissiutit pillugit unammisitsisarpoq (Nordic Energy Challenge), nukissiuutinillu isumaginnittoqarfinni suliaqartut ukiumi sammisamut isumassarsiatik nassiussinnaavaat. Ukioq manna qulequtaavoq Issittumi nukissiorneq. Tassani 7,792 DKK-niit 38,963 DKK-nut eqqugassaassapput! Nunat issittormiut assigiinngiiaartunik unammilligassarpassuaqartut aamma ataavartumik