Ullut 16-it ingerlanerini NAPA-p paasissutissiisartui nunatta Avannaanut Nuummit Kullorsuarmu angalaarput. Angalanitsinni nunaqarfiit illoqarfiillu tikippagut (illoqarfik qimataasimasoq 1 ilanngullugu).
Taama isorartutigisumik angalalluni nuannersunik tupinnartunillu misigisaqarpugut.
Angalanitsinni ullut pingajussaani tupinnartumik takusassaqarluta iterpugut. Umiarsuaaraq ’TULU’ immami sikoqaqisukkoorluni ingerlaarpoq, siunitsinnilu siku iigartartoq nuivoq.
Pujoqarmat iigartartup qulaata-tungaa kisiat takusinnaavarput, kisianni tassamersuaq – iigartartoq Eqi aapanna portoqaluni ippoq. Arritsumik qanilliartornitsinni pujoq qangattariaqartorpoq. Iigartartup qalipaatai, quppai ammanerilu ersilerput. Iigartartullu qaavata killavaartup tupinnaqisup sermeq sikulu uniffeqarani ingerlaartuusoq uatsinnut uppernarsisippaa.
Taava nipit tusaalerpagut.
Qannguluppalussuit soorlu tassa aavariat seqqortarnerisut nipillit iigartartup avataani nunamut tupinnartumut akisuapput. Qanngulunnerit sermip imarmut nakkaanerinik kinguneqartarput, imarlu aalalersarluni. Timmiarpassuit tingisarput taakkulu isigalugit iigartartoq qanoq angitiginersoq paasivarput.
Tupinnaannartumik isigisaq nalissaqanngitsoq.
***
Akunneq ataaseq qaangiummat ingerlaqqippugut, Vaigat ingerlaarfipput sikunik serminillu ulikkaarpoq. Pilersaarupput malillugu ullumi Qullissiartussaasimagaluarpugut, kisianni tamanna qujanartumik allanngortinneqarpoq. Pilersaarut malissimagaluarutsigu Qullissat qanillisimassanngikkaluarpagut.
Ilulissat sikorpassuillu ikerasammiittut ingerlaarnerput arriillisippaa, kisianni eqqamasassilluta. Umiarsuup sikumik aqqusaartuisup nipaa, naajat eqqatsinni qarlorlutik timmioraartut, mannalu seqinnarissuaq.
Piffissaq sivisunngitsoq qaangiummat ulloqeqqa’ siorfissanngorpoq.
Ikerasaap Saattullu akornanni innaq timmissat inaat
Qeqertarsuup Tunuanit Vaigatikkoorluta Uummannamukarpugut nunaqarfiinullu, Ikerasammiillu Saattuliarnitsinni innaq timmissat inaat sivisuallaanngitsumik uniffigillatsiarparput.
Innaq timmissat inaat timmissat quppaattut aamma taaneqarsinnaagaluarpoq. Qaqqat innaat marluk timmissat erniorfii portoqaat. Portungaaramik ulloq taanna nuui putserput, putsullu ilaatigut takuneqarsinnaalaarlutik.
Neqi nerineqarsinnaanngilaq
Sornoromi tupinnalaartumik takusaqarpugut. Talittarfiup eqqaani qipoqqap ilaannaa pilanneqarsimasoq takusinnaavarput. Nunaqarfimmut niugatta amerlasuut ornippaat assiliniarlugu. Oqaluttuunneqarpugut qipoqqaq aarlunnit saassunneqarsimalluni ikilerneqarsimasoq, kingornalu Sornorup kangerliumanertaanut qimaalluni ingerlaarsimasoq.
Nunaqarfimmi piniartut toqussimavaat sissamukaallugulu, kisianni paasisimavaat neqaa nerineqarsinnaanngitsoq ajortissimammat.
Qimmilli nerukkaatissaanik piiaariarlutik sinnera unitsiinnarsimavaat.
Akunnerit marluk missaanni Sornoromiippugut, aallalerlutalu takuarput arferup sinnera qanoq ililluni peerneqartoq. Sarpiata tungaasigut allunaasamik qileriarlugu imarmut angallateqqaamik kalinneqarpoq. Angallatip arferup toqungasup timaa imarmut kalinneqartoq isiginnaarparput kingornagullu immap naqqanut kivivoq, immap naqqani uumasorpassuarnit nerineqarsinnaalerluni.
Silaannarmi maskina
”Umiarsuup nakorsaa” Michael Krogsgaard, umiarsuup nakorsarinngisaa, kisianni ilaaqaterput angalanissaminut drone nassarsimavaa, tassamigooq ”taamaattoq atorlugu assiliinissaq nuannerunarmat”. Drone nutaajuvoq, umiarsuarmilu aatsaat puiarneqarluni. Kisianni smartphoneqanngilaq, dronemulli atortariaqarluni.
Taamaattumik Michael Maasilu (praktikkertorput) isumaqatigiipput Maasip oqarasuaataa atorsinnaallugu, Maasip drone ingerlassinnaappagu.
Atortoq eqqmiikkajaartoq pingasoriarluni atorneqarluni silaannarmiippoq, Sornoromi, Kangersuatsiaami Qullissanilu.
Assilisat assut nuannerluinnarput. Sammivinnit uagut nammineq angusinnaanngisatsinnit assilisat erseqqaarilluinnartut dronep atorsinnaaneranut periarfissat pillugit paasisitsipput, Maasimilu nammineq pisaarnissamut pilerisitsilerluni (Maasi nammineq oqarnera malillugu elektronikkimik teknikkimillu siusinnerusukkut soqutigisaqartorsuusimanngilaq).
Kalaallit Nunaata sinerissap avataani imartaani savimineq containeri
Immaq qatsungasuaannanngilaq. Angalanitta aallaqaata-tungaani, Nuuummit Ilulissiarnitsinni malissuit qaartarnerat naamagittarfigisariaqarpagut, angalanittalu naggataata-tungaani, Maniitsumit Nuummut mallerneruvoq.
Malissuit umiarsuup saavata-tungaanit saneraanut qaartarput, portungaaramillu killingusaaq ersigunnaartarluni. Qilak qulisimasoq kisiat takusarparput, taavali killingusaaq takoriarlugu imarsuaq kisiat isigilersarlutigu. Killingusaaq nueqqeriarluni tammaqqittartutut isikkoqaqattaarpoq, taamalu akunnerit 20-t missaanni ingerlaarpugut.
Ullut tamaasa angalanerput nuannerluinnartuuvoq, uninnissaanik kissaateqarnanngitsoq. Seqineq paffa paffa, imarlu qatsungaffaarittarpoq. Umiarusaaqqap qaavani issiarusaarluta aliannaarsartarpugut, iluliarparujussuit isiginnaarlugit (iluliarsuarmi ataatsimi puttaqut avatsitsisarfik qaavanut pisimasoq ingerlaarpoq) aamma arferit nunatta imartaani ingerlaartut takussaappuut.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Qeqertarsuup Tunuani innuttaasut NAPA naapikkaat
NAPA-p sulisui Qeqertarsuup Tunuani illoqarfinni 5-ini angalareerlutik maanna Nuummut utersimalerput Atuartut qiimasut, ilinniartitsisut atuarfiillu pisortai atuarfinni naapisimaarpagut nunani avannarlerni periarfissaat pillugit oqaluttuullugit, matumani Nordplus aamma UAGUT TASSA NUNAT AVANNARLIIT KILLERMIUT ilanngullugit. Unnukkut NAPA-p ammasumik siunnersuisarfia TAMASSA sumiiffiit katersortarfiini ornigarneqarpoq, tassani inuit pissanganartunik soqutiginartunillu suliniuteqarusuttut oqaloqatigaagut.
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat siunnersortissarsiorpoq
Nunani avannarlermiut arlalinnik kulturillit issittumi ataatsimoorfianni sulerusuppit? Uagut Nunani Avannarliit Ministeriisa Siunnersooqatigiivisa ataanni nunat avannarlermiutut suliffeqarfeeraavugut sulerusussuseqarluartunik sulisulik, suleqatitaarusuppugullu! Uagut pingaarnerpaatut suliassaraarput Issittormiut isiginnittariaasiannik takunnissitsisinnaalernissaq, tamassumalu akuersaarneqarnissaa – amerlasoorpassuartigullu taamaaliortarpugut. Illit pingaarnerpaatut suliassaraat Kulturimut tapiisarfitsinnut qinnuteqartartut siunnersortarnissaat aamma taassuminnga kiisalu nunat avannarlermiunut tapiissuteqartarfiit programmit allat
Kalaallit inuusuttai Nordjobbi aqqutigalugu suliartorusuttut amerleriangaatsiarsimasut
Assi: Siunissami kalaallit nordjobberit immaqa Geirangerimi, Norgemi saqisuusinnaapput. Nordjobb tassaavoq inuusuttunut 18-30-nik ukiulinnut, nunat avannarliit ilaanni allami ukiup ingerlanerani sulerusuttunut, neqeroorut. Kalaallit Nunaannit Nordjobbimut qinnuteqartartut amerleriangaatsiarsimapput. Nordjobb tassaavoq inuusuttunut 18 aamma 30-nik ukiulinnut, piffissami aalajangersimasumi nunat avannarliit ilaanni suliartorusuttunut, neqeroorut. Nordjobbi Nunani Avannarlerni tamani
IMARSUAQ – Havets Veje – Sikuiuitsoq Avannarlermi eqqanilu naapittarnerit
Nuummi Nuutoqqaq tallimanngornermi 15. oktober 2021 nal. 18 – 20 silami qulliit nipillu atorlugit allanngortinneqassaaq. Silami qulliit iikkanut, sikunut qaarsunullu seqersinneqassapput aamma nipit tusarsaassallutik. NAPA-p eqqumiitsuliortoqatigiit TURA YA MOYA-kkut suliniutaat ”IMARSUAQ – Havets Veje” tapiiffigisimavaa, tassani nunanit avannarlermiut matumani kalaallit eqqumiitsuliortut nipilersortartullu suliniummi suleqataapput. Aamma