Ullut 16-it ingerlanerini NAPA-p paasissutissiisartui nunatta Avannaanut Nuummit Kullorsuarmu angalaarput. Angalanitsinni nunaqarfiit illoqarfiillu tikippagut (illoqarfik qimataasimasoq 1 ilanngullugu).
Taama isorartutigisumik angalalluni nuannersunik tupinnartunillu misigisaqarpugut.
Angalanitsinni ullut pingajussaani tupinnartumik takusassaqarluta iterpugut. Umiarsuaaraq ’TULU’ immami sikoqaqisukkoorluni ingerlaarpoq, siunitsinnilu siku iigartartoq nuivoq.
Pujoqarmat iigartartup qulaata-tungaa kisiat takusinnaavarput, kisianni tassamersuaq – iigartartoq Eqi aapanna portoqaluni ippoq. Arritsumik qanilliartornitsinni pujoq qangattariaqartorpoq. Iigartartup qalipaatai, quppai ammanerilu ersilerput. Iigartartullu qaavata killavaartup tupinnaqisup sermeq sikulu uniffeqarani ingerlaartuusoq uatsinnut uppernarsisippaa.
Taava nipit tusaalerpagut.
Qannguluppalussuit soorlu tassa aavariat seqqortarnerisut nipillit iigartartup avataani nunamut tupinnartumut akisuapput. Qanngulunnerit sermip imarmut nakkaanerinik kinguneqartarput, imarlu aalalersarluni. Timmiarpassuit tingisarput taakkulu isigalugit iigartartoq qanoq angitiginersoq paasivarput.
Tupinnaannartumik isigisaq nalissaqanngitsoq.
***
Akunneq ataaseq qaangiummat ingerlaqqippugut, Vaigat ingerlaarfipput sikunik serminillu ulikkaarpoq. Pilersaarupput malillugu ullumi Qullissiartussaasimagaluarpugut, kisianni tamanna qujanartumik allanngortinneqarpoq. Pilersaarut malissimagaluarutsigu Qullissat qanillisimassanngikkaluarpagut.
Ilulissat sikorpassuillu ikerasammiittut ingerlaarnerput arriillisippaa, kisianni eqqamasassilluta. Umiarsuup sikumik aqqusaartuisup nipaa, naajat eqqatsinni qarlorlutik timmioraartut, mannalu seqinnarissuaq.
Piffissaq sivisunngitsoq qaangiummat ulloqeqqa’ siorfissanngorpoq.
Ikerasaap Saattullu akornanni innaq timmissat inaat
Qeqertarsuup Tunuanit Vaigatikkoorluta Uummannamukarpugut nunaqarfiinullu, Ikerasammiillu Saattuliarnitsinni innaq timmissat inaat sivisuallaanngitsumik uniffigillatsiarparput.
Innaq timmissat inaat timmissat quppaattut aamma taaneqarsinnaagaluarpoq. Qaqqat innaat marluk timmissat erniorfii portoqaat. Portungaaramik ulloq taanna nuui putserput, putsullu ilaatigut takuneqarsinnaalaarlutik.
Neqi nerineqarsinnaanngilaq
Sornoromi tupinnalaartumik takusaqarpugut. Talittarfiup eqqaani qipoqqap ilaannaa pilanneqarsimasoq takusinnaavarput. Nunaqarfimmut niugatta amerlasuut ornippaat assiliniarlugu. Oqaluttuunneqarpugut qipoqqaq aarlunnit saassunneqarsimalluni ikilerneqarsimasoq, kingornalu Sornorup kangerliumanertaanut qimaalluni ingerlaarsimasoq.
Nunaqarfimmi piniartut toqussimavaat sissamukaallugulu, kisianni paasisimavaat neqaa nerineqarsinnaanngitsoq ajortissimammat.
Qimmilli nerukkaatissaanik piiaariarlutik sinnera unitsiinnarsimavaat.
Akunnerit marluk missaanni Sornoromiippugut, aallalerlutalu takuarput arferup sinnera qanoq ililluni peerneqartoq. Sarpiata tungaasigut allunaasamik qileriarlugu imarmut angallateqqaamik kalinneqarpoq. Angallatip arferup toqungasup timaa imarmut kalinneqartoq isiginnaarparput kingornagullu immap naqqanut kivivoq, immap naqqani uumasorpassuarnit nerineqarsinnaalerluni.
Silaannarmi maskina
”Umiarsuup nakorsaa” Michael Krogsgaard, umiarsuup nakorsarinngisaa, kisianni ilaaqaterput angalanissaminut drone nassarsimavaa, tassamigooq ”taamaattoq atorlugu assiliinissaq nuannerunarmat”. Drone nutaajuvoq, umiarsuarmilu aatsaat puiarneqarluni. Kisianni smartphoneqanngilaq, dronemulli atortariaqarluni.
Taamaattumik Michael Maasilu (praktikkertorput) isumaqatigiipput Maasip oqarasuaataa atorsinnaallugu, Maasip drone ingerlassinnaappagu.
Atortoq eqqmiikkajaartoq pingasoriarluni atorneqarluni silaannarmiippoq, Sornoromi, Kangersuatsiaami Qullissanilu.
Assilisat assut nuannerluinnarput. Sammivinnit uagut nammineq angusinnaanngisatsinnit assilisat erseqqaarilluinnartut dronep atorsinnaaneranut periarfissat pillugit paasisitsipput, Maasimilu nammineq pisaarnissamut pilerisitsilerluni (Maasi nammineq oqarnera malillugu elektronikkimik teknikkimillu siusinnerusukkut soqutigisaqartorsuusimanngilaq).
Kalaallit Nunaata sinerissap avataani imartaani savimineq containeri
Immaq qatsungasuaannanngilaq. Angalanitta aallaqaata-tungaani, Nuuummit Ilulissiarnitsinni malissuit qaartarnerat naamagittarfigisariaqarpagut, angalanittalu naggataata-tungaani, Maniitsumit Nuummut mallerneruvoq.
Malissuit umiarsuup saavata-tungaanit saneraanut qaartarput, portungaaramillu killingusaaq ersigunnaartarluni. Qilak qulisimasoq kisiat takusarparput, taavali killingusaaq takoriarlugu imarsuaq kisiat isigilersarlutigu. Killingusaaq nueqqeriarluni tammaqqittartutut isikkoqaqattaarpoq, taamalu akunnerit 20-t missaanni ingerlaarpugut.
Ullut tamaasa angalanerput nuannerluinnartuuvoq, uninnissaanik kissaateqarnanngitsoq. Seqineq paffa paffa, imarlu qatsungaffaarittarpoq. Umiarusaaqqap qaavani issiarusaarluta aliannaarsartarpugut, iluliarparujussuit isiginnaarlugit (iluliarsuarmi ataatsimi puttaqut avatsitsisarfik qaavanut pisimasoq ingerlaarpoq) aamma arferit nunatta imartaani ingerlaartut takussaappuut.
Nutaarsiassat takunngitsoorpigit?
Inatsisit demoktratilu pillugit atuagaq atuartitsissut
Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik aamma eqqumiitsuliortoq Stine Marie Jacobsen Law Shifters pillugu atuakkamik saqqummersitsisimapput. Law Shifters tassaavoq eqqumiitsuliornermi suliaq meeqqanut inuusuttunullu sammisoq, eqqumiitsuliortumit Stine Marie Jacobsenimit pilersinneqarsimasoq. Law Shifters 2019-imi Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivimmiissimavoq. Ukiuni kingullerni arfinilinni nunani arlalinni ingerlaarsimavoq. Law Shiftersip innuttaasut inuusuttunik inatsisit demokratilu
Nunat avannarliit Issittumut tapiisarfimmut aatsaat taama qinnuteqartigisoqartigaaq: Issittumi suliniutinut 21-nut 8,8 millionit koruunit
NAPA, Nunani Avannarlerni Piorsarsimassutsikkut Attaveqaat, Ilisimatusarfik peqatigalugu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivisa Issittumi tapiissuteqartarnissamik pilersaarutaat aquppaat. Ukioq manna tapiisarfik tamanut ammasumik aningaasaliissutinut immikkoortortaqarfianut qinnuteqaatit aatsaat taama amerlatigipput. Suliniutit katillugit 21-t 8,8 million koruuninik tapiiffigineqarput. Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa allattaanerata Karen Ellemannip Nunat Avannarliit Issittumut Tapiisarfiat nutaaq
Kulturi uumavoq
Qitittartoq Maliina Jensen ilaatigut NAPA-mit taperneqarluni nalinginnaasumit allaanerusumk avatangiiseqarluni qitinnermik Kate Lawrence peqatigalugu takutitsisimavoq, Nuummilu innuttaasut tupigusutsissimallugit. Julip naanerani seqinniinnarani kiaannanngilaq, kisianni aamma tupinnaannartumik misigisassaqarsimavoq, tassa Maliina Jensenip qitinnermik suliniutini Dans over Hovedet, kalaallisut ima nutserneqarsinnaavoq qutsissumi qitinneq Kate Lawrence qiteqatigalugu ingerlassimavaa. Grønlandsbankip iigaani
Issittormiut sapaatip akunnerat Nunallu Avannarlermiut ulluat
Ullut 21. – 26. marts 2022 arlalinnik sammisassaqartitsiffiullutillu nalliuttorsiorfiupput. Siullermik Kulturip Illorsuata Katuap Katuarpalaaq, qilaatersornermik festival ingerlappaa. Aappassaanik ulloq 23. marts Nunat Avannarlermiut ullorivaat + Nunallu Avannarlermioqatigiit ukiumik ataasinngortorsiuffigalugu! Nalliuttorsiorneq nuannersoq! Sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik Inuit qilaatersortarnerat pillugu ataqqinninnermik aaqqissuissagaanni, taava pikkunartukullammik aallarnertariaqarpoq! Katuarpalaaq taama