Kalaallit Nunaanni oqaatigineqallattaarpoq, Kalaallit Nunaanni inussuttut namminneq allagaannik atuagassianik amigaateqartuartoq. Atuagassiat, ullutsinni inuusuttut inuunerannik ersersitsisinnaasut. Tassunga atatillugu pingaartuuvoq suliniutinik pilersitsinissamut, inuusuttut inuunerat pillugu allaaserinninnermut siuarsaasoqarnissamut aammalu amerlisaanissamut, taamatullu inuusuttut nutaaliorsinnaanissaannut, paasinnissinnaanissamut aammalu suliarinneqqissinnaanissamut unammillernartunik aammalu minnerunngitsumik atuartalernissamut siuariartortitsinissamut.


Tamanna tunngavigalugu NAPA 2013-imi inuusuttunut Kalaallit Nunaanniittunut oqaluttualianik allannissamut unammisitsivoq. Unammisitsineq  iluatsitsiffiusimavoq, maannakkullu piffissanngorpoq, antologi pingajuat inuusuttut Kalaallit Nunaanneersut allaaserisimasaata saqqummiunneqarnissaat piviusunngortissallugu.

Antologi ”Allatta! 3.o” tunngavigalugu Nunat Avannarliit killeqarfiisa akimut akornanni ataqatigiinnermik pilersitsisoqartariaqarpoq, taamaalillutik inuusuttut piorsarsimassutsikkut tarrarsoqatigiissinnaaniassammata – tassami inuusuttunut atuagaateqarnerit nutaat pilersillugit, skandinaviamiut oqaasiinut nutserneqarsimasunik. 


Allatta imatut nutserneqarsinnaavoq ”allatta” Allatta – Kalaallit Nunanani inuussuttuuneq, Nunarsuaq tamakkerlugu inuusuttuuneq 2013-imeersoq nanginneralugu. Ukioq 2014-imi NAPAp unammisitsinerup aappaa pilersippaa, taannalu qulequtaqarluni 2014 – atuakkiortut inuusuttut tassani atuagassiaqarnermut ukioq 2040-mi Kalaallit Nunaat qanoq isikkoqarnersoq innersuussuteqarlutik. Maannakkut allaaserisat aamma ukiut killigisitagut annertusivagut, tassalu inuusuttut 15 aamma 30 akornanni ukiullit oqaluttualiat, taalliat, essayit aamma oqaluttuat assiliartalersukkat nassiussinnaavaat: Imartussuseq/Initussuseq pillugu sammisaqassallutik. Sammisap annertusineqarnera, ukiut killiliussat amerlineqarnerat aamma sammisat amerlineqarnerisigut, Kalaallit Nunaanni inuusuttut nutaaliorsinnaassuseqarnissaannut periarfissiivugut. Kalaallit Nunaanni atuakkiortunut atuarfeqanngimmat, projekt Allatta pilersinneqarsimavoq, nuna tamakkerlugu inuusuttunut atuakkiortussatut piukkunnartunut aallartitsisussatut. 

Allatta-p inuusuttunut Kalaallit Nunaannullu sunniutaa

Allatta!-antologi pillugu siunertarisaq tassaavoq inuusuttut allannissaannut kaammattussallugit aamma periarfississallugit, isummersoqatigiinnissaannut aamma isumassarsiaqatigiinnissaannut, imminnullu misilerarnissaannut, ilinniarsimasunillu inuussutissarsiutigalugu atuakkiortunit ilitsersorneqarnissaannut. Tamannalu ilutigalugu aaqqissuinermi suliaqarnerup, piginnaanillit ”naggorissassavai” aamma ineriartortissavai, allannissamut pilerisuttut periarfississallugit allannissamut ingerlaannarnissaannut.

Eqqartukkat marluusut tamarmik antologiini siullerni marluusuni piviusunngortinneqarsimapput. Allakkat nassiussimanerini aamma toqqarneqarsimanerisa kingorna, inuusuttut bootcamps-imi katersortinneqarsimapput,  siunnersueqatigiissimapput siunnersorneqarsimallutillu akunnerminni aammalu inuussutissarsiutigalugu allannnissamut suliaqartuusut Jessie Kleemann, Mette Moestrup aammalu Niviaq Korneliussen peqatigalugit. Allatta!-mi -ajugaasut saqqummiussisimanerup kingorna isumassarsiorlutik Nunani Avannarlerni angalasimapput, atuakkiortut atuarfiannut, højskolenut, atuakkanik saqqummersitsinernut il. il. ornigussimallutik.

Pisimasut taakku kingunerisimavaat, Ung I Grønland – ung i Verden svenskit oqaasiinut nutserneqarsimammat aammalu Sverigemi saqqummersinneqarsimalluni taamatullu atuagaq immiussatut tusarnaagassatut saqqummersinneqarsimalluni, atuakkiortut pingasut maanngaanneersut maanna atuakkiortuujuaannarput namminerlu saqqummersitsisimallutik, taakku akornanni marluusut atuakkiaq aappassaasoq suliarivaat. Niviaq Korneliussen Kalaallit Nunaanni aammalu Danmarkimi tusaamaneqalersimavoq, maannakkullu nunarsuaq tamakkerlugu atuakkiortutut ilisimaneqalerpoq, tyskisut, franskisut tuluttullu atuakkiaa HOMO Sapienne saqqummersinneqarsimalluni. Sørine Steenholdtip oqaluttualiani ataatsimoortut 'Zombieland' saqqummersippai, taannalu Nordisk Litteraturprisimut piukkunneqarluni toqqarneqarpoq, Sørinelu qaqutigoortuunngitsumik nunani avannarlerni atuakkat saqqummiunneqarnerini aggersarneqartarluni. Ulluni makkunani oqaluttualiaq (roman) suliarivaa. Inuusuttut arlallit kulturi pillugu katerisimaarnermut aggersarneqartarsimapput, ilinniarnertunngorniarfinnut pulaartarput aammalu allataminnik atuffassisarlutik. Allatta! 2040-mi peqataasup oqaluttualiani isiginnaagassianngorlugu piareersarsimavaa taamatullu allap oqaluttualiaq (roman) allallugu.

Unammisitsineq Allatta! tassaavoq atuakkiortut inuusuttut nipaannik tusarnaarfiusoq, aammalu allagarisimasamik suliareqqinnissaannut periarfissinneqarlutik. Unammisitsinerup pitsaaqutiginerpaavaa, antologi saqqummiunneqarsimappat uninnavianngimmat, tassami aamma inuusuttut periarfissaqarmata piginnaanitik aamma sinnattutik sumorsuaq malersorsinnaallugit.

Allatta unammisitsinermi atuakkat aamma atuakkiortut atuakkanik atorniartarfinni atuisunut assorujussuaq pilerigineqarluarlutik sunniuteqarsimapput. Inuusuttut – nunatsinni nunarsuarmilu (2013) unammillerteqanngivilluni inuussutunut atuakkiaq kalaallisut allassimasaq ukiuni kingullerni sisamani atorniartarfinni amerlanerpaanik atukkiunneqarsimavoq. Homo Sapienne (2015) Allatta 1-mi Niviaq Korneliussenip ajugaassutigisimasaa, qaffasinnerpaat tulleralugu atorniarneqartarpoq, naak aatsaat ukiut marluk kingulliit atorniarneqarsinnaasimagaluarluni. 2040 (2015) pitsaaqisumik arfineq aappaattut inissisimasoq, naak aamma taanna ukiuni marlunni kingullerni atorniarneqarsinnaagaluarluni.

Allatta 2040 ukioq 2016-imi sapaatip akunnera Nunat Avannarlerni atuakkanik atorniartarfiit pikialaartitsinerani saqqummiunneqarpoq atuffassissutigineqarlunilu, tassalu atuagaq taanna kalaallit atuakkiaat pingajuattut kisermartaalluni atuarneqarluni. Taamaalilluni kalaallip inuusutttup oqariartuutai Nunani Avannarlerni tamani ukioq 2016-imi tusartinneqarlutik.


Ajugaasimasut oqaaseqaataat:

”Allatta peqataaffigereerlugu, allatakka inunnut allanut saqqummiutissallugit ammarneqarsimasutut misigisimavunga. Allatta peqataaffiginerata kingorna, misigisarpassuaqarsimavunga, atuakkiornerup silarsuaanut pulasimagama.”

Allatta unammisitsinerani ajugaasut akornaniilluni, matunut arlalinnut ammaassisuuvoq. Tassami allanneq tamatumalu periarfissiinera inuussutissarsiutigilerpara” - Sørine Steenholdt, Allatta 2013 ajugaasut ilaat.

” Allatta peqataaffiginerani pitsaaqutiginerpaavaa, atuakkiortunngortussat kalaallit allat naapinnerat aammalu allassinnaanissamut pissutsit ineriartortissinaanissaanut periarfissaqalerluni. Allatta peqataaffiginerani atuakkiortutut inuussutissaqalersinnaanermut ammaassivoq, assersuutigalugu isiginnaagassiap manuskriptiata allannissaanut sulisussarsiarineqarsimavunga, taannalu februarimi takutinneqassalluni.”

- Maasi Chemnitz Brøns, Allatta 2040-mi ajugaasut ilaat

ALLATTA!-MIK UNAMMISITSINERNIT ALLAASERISANIK KATERSAT

Saqqummersitsisarfik: milik publishing

Allatta! 3.0-mik aaqqissuisuupput:

NAPA, milik publishing, Nunatta Atuagaateqarfia aamma Kalaallit Atuakkiortut