NUNANI AVANNARLERNI MINISTERIT SIUNNERSUISOQATIGIIVI

NAPA tassaavoq suliffeqarfik piorsarsimassutsimut tunngasunik suliaqartartoq, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiit ataanni inissisimasoq. Taamaammat kulturikkut periusissaq Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiinnit ilusilersorneqarsimasoq aallaavigalugu NAPA suliuaannarpoq. Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaapput Nunat Avannarlerniit tamanit kultureqarnermut naalakkersuisut. Massakkat periusissaq atuuttoq tassaavoq 2013-miit 2020-mut kulturikkut periusissaq – uani atuaruk.

Periusissaq taanna tunngavigalugu, NAPAp suliniutissat ataani allassimasut iliuuseqarfigissallugit toqqarsimavai:

NUNAT AVANNARLIIT SIUNNERSUISOQATIGIIVI

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit tassaapput nunat avannarliit inatsisitigut suleqatigiinnerannut pisortatigoortumik peqatigiiffik, taakkulu Nunani Avannarlerni Inatsisartunut sanilliunneqarsinnaallutik. Siunnersuisoqatigiit 87-mili Danmarkimeersunik, Finlandimeersunik, Islandimeersunik, Norgemeersunik, Sverigemeersunik, Savalimmiuneersunik, Kalaallit Nunaannersunik Ålandimeersunillu qinikkanik ilaasortaqarpoq. Nunat Avannarlerni inatsisartuni partiit innersuussaannik ilaasortanik toqqaasoqartarpoq. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanik toqqaannartumik qinersisoqarneq ajorpoq.

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit, siulittaasoqarfimmit aqunneqartoq, ukiumut marloriaq ataatsimiittarput: immikkut sammisaqarluni ataatsimiinneq, ataatsimiinnerlu naliginnaasoq. Tassani Nunat Avannarlerni inatsisartut pissutsinik aalajangiisarput, Nunat Avannarlerni Naalakkersuisunit iliuuseqartikkusutaminnik. Ataavartumik Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiit naalakkersuisunut siunnersuusiorlutillu sunniuteqarniarsarisarput, nunat avannarlerni ataatsimoortunik pitsaasunillu aaqqiissutinik aqqutissiuillutik.